Toimintaterapeuttien kokemuksia käsitöiden tekemisen merkityksestä yksilön hyvinvoinnille ja toimintakyvylle

dc.contributor.authorKujansuu, Annika
dc.contributor.departmentfi=OKL Rauma|en=Department of Teacher Education, Rauma|
dc.contributor.facultyfi=Kasvatustieteiden tiedekunta|en=Faculty of Education|
dc.contributor.studysubjectfi=Käsityökasvatus, Rauma|en=Craft, Design and Technology Education|
dc.date.accessioned2026-02-26T22:05:20Z
dc.date.available2026-02-26T22:05:20Z
dc.date.issued2026-02-04
dc.description.abstractTämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia kokemuksia toimintaterapeuteilla on käsitöiden tekemisen merkityksestä yksilön hyvinvoinnille ja toimintakyvylle. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu käsityön tekemisen, yksilön hyvinvoinnin ja yksilön toimintakyvyn käsitteistä. Tutkimusteorian mukaan käsityöt voivat toimia hyvinvointia edistävänä toimintana muun muassa merkityksellisenä koettuna, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta lisäävänä sekä tunnesäätelyä kehittävänä toimintana. Käsityöt voivat olla toimintaterapian toimintamuotona toimien terapeuttisena välineenä. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja näkökulmana tutkimukselle toimi fenomenologinen tutkimus, jossa tutkitaan tutkimuksen aihetta ilmiönä sekä tutkimukseen osallistuvan kokemusta ilmiöstä. Tutkimuksen kohdejoukon muodostivat toimintaterapeutit, jotka hyödyntävät käsitöiden tekemistä toimintamuotona. Aineistonkeruu toteutettiin Webropol-alustalle luodulla sähköisellä kyselylomakkeella sosiaalisessa mediassa kolmessa toimintaterapeuteille suunnatussa Facebook-ryhmässä. Sähköinen kyselylomake koostui kahdeksasta avoimesta kysymyksestä. Tutkimusaineisto koostui toimintaterapeuttien (n=17) vastauksista kyselyyn. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Aineistosta etsittiin tutkimuksen kannalta olennaiset pelkistetyt ilmaisut ja näitä vertailtiin etsien erilaisuuksia ja samankaltaisuuksia. Pelkistämisen jälkeen aineisto ryhmiteltiin ja samaa ilmiötä kuvaavista käsitteistä luotiin alaluokkia. Alaluokkia yhdisteltiin yläluokkien alle, joissa yhdistettiin kuvaukset samasta aihealueista, jotka toistuivat tutkimusaineistossa. Tutkimustuloksena voidaan todeta käsitöiden tekemisellä olevan positiivinen yhteys yksilön hyvinvointiin ja toimintakykyyn. Toimintaterapeutit kokivat käsityöt toimintamuotona, joka edistää psyykkistä, sosiaalista ja fyysistä hyvinvointia sekä toimintakykyä. Käsitöiden avulla voidaan harjoittaa erilaisia toimintoja, jotka kehittävät tunnetaitoja, motorisia, kognitiivisia, sosiaalisia ja itseilmaisun taitoja. Käsityön tekeminen koetaan antavan merkityksellistä toimintaa yksilölle, ja käsityöt antavat onnistumisen kokemuksia ja edistävät pätevyyden tunnetta sekä kehittävät motorisia taitoja.
dc.format.extent49
dc.identifier.olddbid214562
dc.identifier.oldhandle10024/197579
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/17230
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2026022616407
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/197579
dc.subjectkäsitöiden tekeminen, hyvinvointi, toimintakyky, toimintaterapeutti
dc.titleToimintaterapeuttien kokemuksia käsitöiden tekemisen merkityksestä yksilön hyvinvoinnille ja toimintakyvylle
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Kujansuu_Annika_opinnayte.pdf
Size:
900.84 KB
Format:
Adobe Portable Document Format