Mainehaittariskin vaikutus sopimuksen sitovuuteen

Abstract

Sopimus on sitova niin kauan kuin se on voimassa ja se velvoittaa sopijapuolia noudattamaan sopi-musta sekä täyttämään sovitut velvoitteet. Sopimuksesta ei voi sen voimassaoloaikana yksipuolisesti vetäytyä. Jokaiseen sopimukseen liittyy riskejä ja mainehaittariski on yksi niistä, jota tässä tutkielmas-sa tarkastellaan lähemmin. Mainehaittaa voidaan katsoa sopimusoikeudellisesti olosuhteiden muutok-sena sopimuksen tekotilanteesta. Olosuhteiden muutokset voivat johtaa siihen, ettei sopimus enää hyödytä sopijapuolta tai että se on muuttunut epäedullisemmaksi. Tutkielmassa tarkastellaan varalli-suusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain (228/1929, ’’OikTL’’) ja oikeuskirjallisuuden avulla miten mainehaittariski vaikuttaa sopimuksen sitovuuteen.

OikTL:n ja oikeuskirjallisuuden perusteella sopimus sitoo mainehaittariskistä huolimatta. Mainehaitta-riskin perusteella voidaan vedota myös OikTL:ssa säädeltyihin sopimuksen pätemättömyysperustei-siin. Mainehaitan perusteella sopimus voi olla pätemätön, mikäli voidaan todistaa, että mainehaitta olisi tahallisesti aiheutettua tai sopimuksen täyttäminen olisi se huomioon ottaen kohtuutonta.

Tutkielmassa tarkastellaan myös sopimusoikeudellisia keinoja, joiden avulla mainehaittariskiä voidaan minimoida sopimuksissa. Tutkielman perusteella mainehaittariskiltä voidaan välttyä toimilla ennen sopimuksentekoa. Vahvalla ja tehokkaalla sopimustekniikalla, sopimuskumppanin tarkalla analysoi-misalla ja harkinnalla sekä sopimusehtojen asettamisella voidaan vähentää mainehaittariskin syntyä.