ESG-riskienhallinta pankkisektorilla : Ympäristö- ja ilmastoriskien näkökulma
510.01 KB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset12
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Ympäristö- ja ilmastoriskit ovat nousseet keskeiseksi huolenaiheeksi kaikilla yhteiskunnan tasoilla, mukaan lukien pankkisektorilla. Niiden huomioiminen nähdään nykyään välttämättömyytenä toiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, ja keskeisenä osana sitä on myös pankkien raportointikäytännöt. Tämä tutkielma pyrki selvittämään, miten pankit raportoivat ympäristö- ja ilmastoriskeistä. Työn teoreettinen viitekehys perustui aiempiin tutkimusartikkeleihin sekä viranomaisten julkaisemiin sääntely- ja ohjeistusvaatimuksiin. Pankkisektori on yksi tiukimmin säännellyistä toimialoista, mikä korostaa raportoinnin merkitystä.
Tutkielma toteutettiin laadullisena sisällönanalyysinä, jotta raportointikäytäntöjä voitiin tarkastella yksityiskohtaisesti. Sisällönanalyysi käsittää kolme analyysimuotoa, joista tähän tutkielmaan valittiin aineistolähtöinen analyysi. Analyysitavan valintaa tuki erityisesti se, että ympäristö- ja ilmastoriskien huomioinnista pankkien riskienhallinnassa on toistaiseksi julkaistu vain vähän aiempaa tutkimusta. Tutkielman aineistoksi valittiin kahden Suomessa toimivan pankin, OP Pohjolan ja Nordean vuosikertomukset ja riskiraportit vuosien 2020-2024 aikaväliltä. Pankit valikoituivat niiden huomattavien markkinaosuuksien sekä ansioituneen vastuullisuustyön perusteella.
Analyysi toteutettiin kolmessa vaiheessa. Ensimmäiseksi raporteista poimittiin kaikki tutkimuskysymyksen kannalta oleelliset termit. Toisessa vaiheessa aineisto luokiteltiin systemaattisesti taulukkomuotoon, jakaen se neljään keskeiseen teemaan. Viimeisessä vaiheessa teemat koottiin yhteen, minkä perusteella muodostettiin analyysin tulosten rakenne.
Analyysistä nousi esiin neljä keskeistä löydöstä. Pankit eivät käsittele ESG-riskejä erillisinä riskityyppeinä, vaan perinteisten riskien ajureina, joiden vaikutukset välittyvät pankkien toimintaan jo olemassa olevien riskityyppien kautta. Keskeisimpänä riskinä toimii luottoriski, johon ympäristö- ja ilmastoriskien sekä edelleen fyysisten ja siirtymäriskien katsotaan vaikuttavan ensisijaisesti. Ympäristö- ja ilmastoriskien integrointi riskienhallintakehyksiin nähdään välttämättömänä riskien hallinnan kannalta, mutta myös maineenhallinnan kannalta. Riskien raportoinnin laajuus ja yksityiskohtaisuus kehittyi huomattavasti tarkastelujakson aikana, jolla voitiin nähdä olevan selkeä yhteys pankkisektorin tiukentuneiden sääntely- ja raportointivaatimusten kanssa.