Minun, sinun vai keisarin maa? : Oikeudellinen tieto Venäjän keisarikunnan maanmittauslainsäädännöstä valtion hallinnollisjuridisessa järjestelmässä 1900-luvun alussa

dc.contributor.authorHeikkinen, Tuukka
dc.contributor.departmentfi=Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos|en=School of History, Culture and Arts Studies|
dc.contributor.facultyfi=Humanistinen tiedekunta|en=Faculty of Humanities|
dc.contributor.studysubjectfi=Euroopan ja maailman historia|en=European and World History|
dc.date.accessioned2024-06-03T10:25:00Z
dc.date.available2024-06-03T10:25:00Z
dc.date.issued2024-04-29
dc.description.abstractTässä tutkielmassa tarkasteltiin Venäjän keisarikunnan maanmittauslainsäädännön representaatiota hallinnollisjuridisessa järjestelmässä. Tarkastelu rajattiin 1900-luvun alkuun. Alkuperäisaineisto koostui 1910-luvulla tehdystä lakikokoelmasta, johon oli kerätty olennainen maanmittauslainsäädäntö. Lakikokoelma sisälsi lakiartikloja, niihin lisättyjä muistiinpanoja ja lopussa liitteitä. Tutkielman aiheena oli täten myös Venäjän maanmittaushallinnon eri tasoisten organisaatioiden ja keisarikunnan oikeudellisen ratkaisemisen instituutioiden välisien yhteyksien selvittäminen hallintohistoriallisesta näkökulmasta. Instituutioiden esittely toimitettiin kontekstualisoivasti. Tutkielman teoreettinen kehys muodostettiin Mario Bungen systemistisestä menetelmätavasta, jota sisällönanalyysi metodina tuki. Modernisaatio oli 1900-luvulla vaikuttava ilmiö, joka jatkui tuolloin keisarikunnassa. Maanmittauslainsäädännöstä kävi ilmi, että maanmittaushallinnon virkamiehien tehtäviin sisältyi mittaus-, rajanveto- ja osittamistehtävien lisäksi myös oikeudellisen ratkaisemisen tehtävä maanmittausta koskevissa oikeustapauksissa. Instituutioiden väliset yhteydet olivat vuorovaikutuksellisia. Koko tähän systeemiin vaikutti myös vuoden 1906 perustuslaki, kun se asetettiin voimaan. Havaintona todettiin, että maanmittarit olivat osa byrokraattista virkakuntaa, vaikka he olivat myös koulutettuja asiantuntijoita. Keskeinen havainto oli, että keisarikunnan maanmittauslainsäädäntö oli hyvin fragmentaarista. Monet sosiaaliryhmät ja alueelliset erot toivat hallinnollisjuridiseen systeemiin omia piirteitään poikkeuksineen. Systeemi kulminoitui aina lopulta itsevaltaiseen keisariin, jonka autokraattista valta-asemaa lainsäädäntö järjesti ja hallintojärjestelmä tuki. Silti modernisaation piirteenä tekninen osaaminen kasvoi, joka ilmeni lainsäädännön muuttuneissa osaamisvaatimuksissa.
dc.format.extent62
dc.identifier.olddbid194598
dc.identifier.oldhandle10024/177652
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/19339
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2024052737225
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/177652
dc.subjectmaanmittaus, maanmittaustoimitus, maanmittaushallinto, oikeushallinto, lainsäädäntö, hallintohistoria, Venäjä, venäjän kieli
dc.titleMinun, sinun vai keisarin maa? : Oikeudellinen tieto Venäjän keisarikunnan maanmittauslainsäädännöstä valtion hallinnollisjuridisessa järjestelmässä 1900-luvun alussa
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Heikkinen_Tuukka_opinnayte.pdf
Size:
1.18 MB
Format:
Adobe Portable Document Format