Lapio kerrallaan uutta todellisuutta : Ennallistaminen luontosuhteen muokkaajana ja taiteen rooli ilmastonmuutoksen kohtaamisessa
3.28 MB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastelen suon ennallistamista luontosuhteeseen vaikuttavana toimintana. Tutkimuksen kohteena on Baltic Circle -teatterifestivaalin ja Osuuskunta Lumimuutoksen vuosina 2021–2024 yhteistyössä toteuttama Villin vieraana -hanke ja siihen sisältyneet Keski-Suomessa järjestetyt suon ennallistamistapahtumat. Ennallistaminen toteutettiin käsivoimin patoamalla aiemmin metsätalouden tarpeisiin ojitettua suota.
Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, millaisia vaikutuksia fyysisellä ennallistamisella oli toimintaan osallistuneiden luontosuhteisiin ja miten nämä vaikutukset muodostuivat. Samalla käsittelen taiteen ja ympäristötieteen yhteistyöhön liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita. Kyseessä on laadullinen tapaustutkimus, jonka aineisto koostuu kymmenestä teemahaastattelusta ja se on analysoitu aineistolähtöisesti luokittelemalla ja teemoittelemalla.
Opinnäytteeni teoreettinen viitekehys muodostuu fenomenologiasta, relationaalisesta ontologiasta sekä relationaalisesta maisemantutkimuksesta. Työ keskustelee lisäksi esimerkiksi ympäristötaiteen ja luontosuhteen tutkimuksen kanssa. Sivuan tulosten tulkinnan ohessa näistä näkökulmista myös tiedon muodostumista ja sen eteenpäin välittymistä.
Tutkimukseni osoittaa, että ennallistaminen vaikutti merkittävästi toimintaan osallistuneiden käsityksiin luonnosta ja soista. Vaikutusten laatu riippui siitä, millaisten olemassa olevien luontokokemusten päälle ne rakentuivat. Aineiston mukaan kehollisella työskentelyllä, vuorovaikutuksella ja taidekontekstilla oli keskeinen merkitys vaikutusten taustalla – nämä tekijät konkretisoivat abstrakteja ja monimutkaisia aiheita, kuten ilmastonmuutosta, soiden ekosysteemiroolia ja henkilökohtaisia luontosuhteita. Samalla ennallistajien kokemus toimijuudesta ekokriisin keskellä vahvistui.
Tulokset havainnollistavat, että taiteen ja tieteen yhteistyö voi tuoda uusia näkökulmia ympäristötiedon välittämiseen ja kestävien toimintatapojen edistämiseen. Tutkimukseni osallistuu ajankohtaiseen keskusteluun soista ja ennallistamisesta sekä luonnon ekologisista, kulttuurisista, sosiaalisista ja taloudellisista ulottuvuuksista. Lisäksi se toimii esimerkkinä luonnossa ja sen kanssa olemisen tärkeydestä luontosuhteen rakentumisen kontekstissa.