Suomalaisten asenteet ilmastonmuutosta ja energiamuotoja kohtaan sosiaalisen identiteetin näkökulmasta

Tietueen suppeat tiedot
dc.contributor.authorLeponiemi, Charlotta
dc.contributor.departmentfi=Filosofian, poliittisen historian ja valtio-opin laitos|en=Department of Philosophy, Contemporary History and Political Science|
dc.contributor.facultyfi=Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Social Sciences|
dc.contributor.studysubjectfi=Valtio-oppi|en=Political Science|
dc.date.accessioned2024-06-03T10:31:32Z
dc.date.available2024-06-03T10:31:32Z
dc.date.issued2024-05-12
dc.description.abstractTämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten asenteita ilmastokysymyksiin ja eri energiantuotantomuotoihin asennetutkimuksen sosiaalisen identiteetin näkökulmasta. Tutkimus perustui monimuuttujaregressioanalyysiin Euroopan sosiaalitutkimuksen (ESS) asteikkoihin perustuvista kyselyvastauksista vuodelta 2016. Käytän tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä sosiaalista identiteettiä, joka kuvaa sitä, miten ihmiset määrittelevät itsensä suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan. Ympäröivät ryhmät vaikuttavat siihen, miten ihmiset hahmottavat ja reagoivat ympäristöön liittyviin kysymyksiin, kuten ilmastonmuutokseen. Tulokset osoittivat, että ikään ja koulutukseen perustuva kokemus vaikuttaa todennäköisesti ihmisten suhtautumiseen ilmastokysymyksiin siten, että korkeakoulutetut uskovat todennäköisemmin ilmastonmuutokseen ja vanhemmat ovat todennäköisemmin huolissaan ilmastonmuutoksesta. Ihmiset, jotka uskovat ilmastonmuutokseen, eivät ole todennäköisesti yhtä huolissaan ilmaston lämpenemisestä. Ydinvoima on poliittisesti eniten mielipiteitä jakava energiamuoto suomalaisten keskuudessa. Vasemmistolaiset suosivat enemmän aurinko- ja tuulienergiaa, kun taas oikeiston keskuudessa havaittiin hajontaa kaikkien energiantuotantomuotojen kohdalla. Korkeakoulutuksella oli tilastollisesti merkitsevä vaikutus kaikkiin ilmasto- ja energia-asenteisiin, kun tulotaso vaikutti pääosin ilmastoasenteisiin. Tutkimuksen tuloksilla on merkitystä poliittisen päätöksenteon, viestinnän ja koulutuspolitiikan kannalta. Päätöksentekijät voivat suunnata voimavaroja ja kampanjointia tehokkaammin, kun ymmärretään väestöryhmien asenteita ilmastokysymyksiin. Viestinnässä voidaan kehittää kohdennettuja viestintästrategioita eri väestöryhmille, ja koulutuspolitiikassa voidaan lisätä yleistä tietoisuutta ja huolenpitoa ympäristöstä. Tutkimus nostaa esiin tarpeen huomioida eri sosiaaliset identiteetit energiamuotoihin liittyvissä päätöksissä ja strategioissa.
dc.format.extent86
dc.identifier.olddbid194808
dc.identifier.oldhandle10024/177862
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/19245
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2024052737814
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/177862
dc.subjectantroposeeni, asennetutkimus, energia, fossiiliset polttoaineet, hiililukitus, ilmastonmuutos, kapitalismi, kestävä kapitalismi, kasvihuonekaasupäästöt, regressioanalyysi, sosiaalinen identiteetti, uusiutuvat energialähteet, Uusi ympäristöparadigma (NEP), ydinvoima
dc.titleSuomalaisten asenteet ilmastonmuutosta ja energiamuotoja kohtaan sosiaalisen identiteetin näkökulmasta
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Name:
Leponiemi_Charlotta_opinnayte.pdf
Size:
2.17 MB
Format:
Adobe Portable Document Format
Lataa

Kokoelmat

Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (kokotekstit)