Hydrofobiseen vuorovaikutuskromatografiaan perustuvan karakterisointimenetelmän kehittäminen Eu-kelaateille leimatuille vasta-aineille
Ladataan...
3.98 MB
suljettu
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Aikaerotteista fluorometriaa, jossa käytetään luminoivia lantanoidikelaatteja, voidaan hyödyntää
immunomäärityksissä. Vasta-aineisiin konjugoidaan fluoresoivia leima-aineita, joiden avulla
voidaan tunnistaa halutun analyytin läsnäolo näytteessä. Suuri Stokes-siirtymä, emission
pitkäikäisyys sekä mahdollisuus käyttää useita näytematriiseja tekevät kaikki aikaerotteisesta
fluorometriasta houkuttelevan vaihtoehdon. Vasta-aineissa on useita funktionaalisia ryhmiä,
joita voidaan käyttää lantanoidikelaattien kovalenttiseen konjugaatioon. Yleinen
konjugaatiokohta on lysiinitähteiden aminoryhmät, joiden kanssa reagoidessaan leimat
kiinnittyvät satunnaisesti osaan vasta-aineiden lysiiniryhmistä. Näin syntyvä tuote on
heterogeeninen. Herkän havaitsemisen mahdollistamiseksi on toivottavaa leimata
mahdollisimman monta lantanoidileimaa lopulliseen tuotteeseen eli tuotteelle halutaan
mahdollisimman korkea leima-aste. Tämä on mahdollista, sillä suuren Stokes-siirtymän vuoksi
lantanoidikelaatit ovat harvoin alttiita itsesammuttamiselle. Kuitenkin liian korkea leima-aste
voi vaikuttaa leimatun vasta-aineen sitoutumiseen analyytin kanssa.
Tällä hetkellä leima-aste määritetään menetelmillä, joka antaa vain keskiarvon leimatun vasta
aineen leima-asteesta. Tämän Radiometer Turku Oy:lle tehdyn diplomityön tarkoituksena oli
tutkia hydrofobiseen vuorovaikutuskromatografiaan perustuvan menetelmän soveltuvuutta
leima-asteen karakterisointiin. Menetelmän haluttiin erottelevan leimattuja vasta-aineita niiden
leima-asteen perusteella. Menetelmän toimivuutta vertailtiin tutkimalla erilaisia matriiseja sekä
optimoimalla suolan, pH:n ja liuottimen vaikutusta erotteluun. Lopulta menetelmä sovitettiin
korkean erotuskyvyn nestekromatografiaan.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että menetelmä on tehokas erottamaan leimatut ja
leimaamattomat vasta-aineet sekä tunnistamaan erilaisia leimauksia. Menetelmä on erityisen
hyödyllinen alhaisen leima-asteen tunnistamisessa, kun taas korkean leima-asteen vasta
aineiden erotteleminen on haastavampaa liian voimakkaan sitoutumisen vuoksi. Lisäksi
suhteelliset erot korkean leima-asteen vasta-aineiden hydrofobisuudessa ovat pienempiä kuin
matalalla leima-asteella. Kehitetty menetelmä mahdollistaa uuden tavan parantaa leimattujen
vasta-aineiden laadunvalvontaa.