Linnunpönttötyyppien mikroilmastojen vaikutus kolopesijöiden pesintään

Abstract

Linnunpönttöjen asennus ja ylläpito ovat helpottaneet kolopesijöiden pesinnän ja poikastuoton tutkimusta sekä lisänneet tietoa pesän rakentamisesta, pesinnän etenemisestä ja onnistumisesta. Eri pönttötyypeillä on havaittu erilaisia ääriarvoja sekä lämpötilassa että suhteellisessa kosteudessa, jotka voivat vaikuttaa muninnan aloitukseen, emojen käyttäytymiseen sekä poikasten kasvuun ja selviytymiseen. Tutkimuksia varten valituilla pönttötyypeillä voi olla vaikutus paikallisten populaatioiden kokoon ja elinkiertopiirteisiin. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, havaitaanko pönttötyyppien välillä eroja lämpötilassa tai suhteellisessa ilmankosteudessa, ja vaikuttavatko mahdolliset erot lentopoikastuottoon. Tutkimuksen havainnot tehtiin Turun Maariassa koealueella, jonne oli asennettu viittä erilaista linnunpönttötyyppiä, joita kutakin oli 10 kappaletta. Pönttötyypit ovat peräisin Suomesta, Ruotsista, Iso-Britanniasta, Tšekistä ja Alankomaista. Pönttöjä on käytetty kussakin maassa tutkimustarkoituksissa ja niiden välisiä eroja on syytä selvittää tutkimusten vertailukelpoisuuden tarkastelua varten. Tutkimuslajeiksi rajattiin alueen linnunpöntöissä yleisimmin pesivät lajit kirjosieppo (Ficedula hypoleuca) ja talitiainen (Parus major). Pönttöjen seiniin asennettiin kosteus- ja lämpötilamittari, joka mittasi ja tallensi arvoja kolmen tunnin välein toukokuun alusta heinäkuun loppuun. Pesintää seurattiin viikoittain ja poikastuotto arvioitiin maastohavaintojen perusteella. Pönttöjen läheisyyden puiden latvuspeittävyys arvioitiin silmämääräisesti ja pöntön ilmansuunta mitattiin kompassilla. Korkeimmat lämpötilat mitattiin alankomaalaisissa pöntöissä. Muuten pönttötyypillä, ilmansuunnalla tai latvuspeittävyydellä ei havaittu yhteyttä lämpötilaan tai kosteuteen pöntön sisällä. Kosteus tai lämpötila eivät vaikuttaneet kummankaan tutkimuslajin lentopoikastuottoon. Tutkimus on samanaikaisesti käynnissä muualla Euroopassa, joten tuloksien tarkastelu kansainvälisesti voi paljastaa eroja, joita ei havaita tarkasteltaessa paikallisia populaatioita. Euroopan välisiä tuloksia tarkasteltaessa voi myös ilmetä eroja eri pönttötyyppien lämpötila- ja kosteusarvoissa eri ilmastoissa.