Suomen kehitysyhteistyö muutoksessa : vähenevien kehitysyhteistyömäärärahojen vaikutukset Suomen tekemään tasa-arvotyöhön
475.92 KB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset2
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Kansainvälisen kehitysyhteistyön kenttä on keskellä muutosten aikaa, kun maailman geopoliittinen tilanne ja autoritääristen valtioiden nousu muokkaavat yhteistä kansainvälistä järjestelmää. Tässä tutkimuksessa selvitetään, millaisia muutoksia Suomen kehitysyhteistyössä on tapahtunut tällä hallituskaudella, ja miten nämä muutokset vaikuttavat Suomen tekemään tasa-arvotyöhön. Suomi yhdessä muiden globaalin pohjoisen maiden kanssa on vähentänyt kehitysyhteistyön rahoitusta viime vuosien aikana, sekä kehityspolitiikan prioriteetteja on uudelleenmääritelty. Tämä muutos vaikuttaa Suomen toimintaan niin sen virallisissa linjauksissa kuin myös käytännössä.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia, millaisia muutoksia Suomen kehitysyhteistyössä on havaittavissa, ja miten ne tulevat vaikuttamaan Suomen tekemään tasa-arvotyöhön. Tutkimus antaa mahdollisuuden arvioida, mikä on kehityspolitiikan muutosten ja reaalimaailman seurausten välinen suhde, ja mihin suuntaan kehitysyhteistyössä ollaan tulevaisuudessa menossa.
Tutkimusaineisto koostuu yhdeksästä asiantuntijahaastattelusta sekä seitsemästä dokumenttiaineistosta. Menetelmä tutkimuksessa on teoriaohjaava sisällönanalyysi, ja sen avulla pystytään analysoimaan ja tulkitsemaan aineistoja ja liittämään ne teoriaan kehityspolitiikasta.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, kuinka suurimpia muutoksia Suomen kehityspolitiikassa on ollut määrärahojen vähentyminen, kehitysyhteistyön ehdollistaminen sekä sen liittäminen kaupan ja viennin intresseihin. Nämä muutokset ovat linjassa muiden EU maiden ja Yhdysvaltojen kehityspoliittisten muutosten kanssa, ja heijastavat populistisen ajattelutavan nousua maailmanpolitiikassa. Tasa-arvon asema kehitysyhteistyön prioriteettina on myös heikentynyt viime vuosien aikana, ja sen integroiminen kehityspolitiikkaan on jäänyt pitkälti linjausten tasolle eikä johtanut konkreettiseen toimintaan.
Nämä muutokset Suomen kehitysyhteistyössä eivät tapahdu irrallaan muista yhteiskunnallisista muutoksista, vaan maailman tilanne, geopoliittiset kriisit ja Suomen talous vaikuttavat muutoksien suuntaan. Uusien kumppanuuksien ja sopimusten solmiminen kehitysyhteistyön kentällä vievät sitä uuteen suuntaan, eikä sen vaikutuksista ole vielä varmuutta. Yleistynyt instrumentaalinen lähestymistapa kuitenkin haastaa oikeuksiin ja solidaarisuuteen pohjautuvaa kansainvälistä kehityksen suuntaa, jonka vuoksi muutosten tutkiminen ja vaikutusten arviointi on entistä tärkeämmässä roolissa kansainvälisen vakauden ja turvallisuuden ylläpitämisessä.
The field of international development cooperation is now undergoing a period of transformation as the global geopolitical situation and the rise of authoriarian states, reshaping the international system. This thesis examines what kind of changes Finland’s development cooperation has been through during the current government term and how these changes affect Finland’s work on gender equality. Finland, together with other countries of the Global North, has reduced development cooperation funding in recent years and while the priorities of development policy have also been redefined. This shift in Finland’s cooperation affects both at the level of policy guidelines and in practice.
The aim of this thesis is to examine what kinds of changes can be identified in Finland’s development cooperation and how they will affect Finland’s work on gender equality. The study provides an opportunity to assess the relationship between changes in development policy and their real-world consequences and as well as the direction in which development cooperation is heading in the future.
The material of this research consists of nine expert interviews and seven policy documents. The method used in this study is theory-guided content analysis which enables the analysis and interpretation of the data in relation to theories of development policy.
The findings of the study show that some of the most significant changes in Finland’s development policy have been reductions in funding, the conditionality of development cooperation and the increasing linkage of development cooperation to trade and export interests. These challenges are in line with broader shifts in development policies of other EU countries and the United States and they reflect the rise of populist thinking in global politics. The position of gender equality as a priority in development cooperation has also weakened in recent years, and its integration into development policy has mainly remained at the level of policy rhetoric rather than concrete action.
These changes in Finland’s development cooperation don’t occur independently of bigger societal transformations, rather, the global situation, geopolitical crises and Finland’s economical circumstances strongly shape these developments. The formation of new partnerships and forms of cooperation in the field of development cooperation is steering it up in a new direction but the concequences of which remain uncertain. At the same time, this increasingly instrumental approach challenges an international development angenda that is based on rights and solidarity, which makes the study of these changes and assessment of their impacts increasingly important for international stability and security.