DSM direktiivin tekstin- ja tiedonlouhintapoikkeukset EU:n informaatiotaloudessa : uusia mahdollisuuksia vai rajoittunutta ajattelua
968.39 KB
suljettu
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan EU:n DSM direktiivin artiklojen 3 ja 4 poikkeuksia, jotka koskevat tekstin- ja tiedonlouhintaa tekijänoikeussuojatusta sisällöstä. Tutkimuksessa keskitytään EU:n tekijänoikeudessa oikeudenhaltijoille annettuihin taloudellisiin yksinoikeuksiin tehtyjen tekstin- ja tiedonlouhintapoikkeusten arviointiin oikeusdogmaattiselta ja oikeustalousteoreettiselta näkökannalta. Tarkoituksena on analysoida EU:n poikkeusten oikeudellista muotoa, implementaatiota ja niiden huomioimia talousvaikutuksia sekä verrata niitä erilaisiin sääntelymalleihin. Näihin kuuluvat Irlannissa vuonna 2013 ehdotettu hybridimalli, jossa yhdistettäisiin olemassa olevat poikkeukset rajoitettuun fair use -konseptiin sekä USA:n laajan oikeusharkinnan omaava fair use -standardi. Tutkimuksen teoreettisen luonteen johdosta sen lähdeaineistossa on painotettu oikeuskirjallisuutta, oikeudellisia asiantuntija-artikkeleita, virallislähteitä ja oikeustapauksia. Keskeisimpinä lähteinä EU:n tekstin- ja tiedonlouhintapoikkeusten analyysin osalta on käytetty Christopher Geigerin, Eleanora Rosatin sekä muiden asiantuntijoiden aiheesta kirjoittamia artikkeleita ja EU:n komission asiantuntijaryhmän vuoden 2014 raporttia. Irlannin TTL-lainsäädännön muodostumista arvioitaessa on painotettu virallisia raportteja, kuten vuoden 2018 tekijänoikeutta ja muita aineettomia oikeuksia koskevan lainsäädäntöehdotuksen vaikutusarviointia. USA:n fair use -standardin analyysissä taas on keskitytty lainsäädäntömallille ominaisesti oikeustapauksiin, joista keskeisin on Author’s Guild v. Google Inc. Tutkimuksen perusteella todetaan, että EU:n tekstin- ja tiedonlouhintapoikkeukset parantavat käyttäjien oikeusvarmuutta aikaisempaan oikeustilaan nähden EU:ssa. Poikkeusten tarkkarajainen luonne ei kuitenkaan huomioi kokonaisvaltaisesti informaatiotalouden taloudellisia vaikutuksia, kuten positiivisia ulkoisvaikutuksia. Lisäksi poikkeuksiin liittyvä mahdollinen kapea-alainen tulkinta ja tiettyjen käyttäjien asema voi heikentää EU:n toivomia kilpailuvaikutuksia informaatiomarkkinoilla. Jotta EU:ssa tekijänoikeussääntely pystyisi mukautumaan nopeasti muuttuvaan informaatiotalouden kenttään, olisi harkittava tekijänoikeuden rajoitusten uudistamista joustavamman standardin kautta, joka samalla huomioisi myös oikeustaloustieteen näkökulmasta hyvinvoinnin maksimointia yhteiskunnassa.