DSM direktiivin tekstin- ja tiedonlouhintapoikkeukset EU:n informaatiotaloudessa : uusia mahdollisuuksia vai rajoittunutta ajattelua

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan EU:n DSM direktiivin artiklojen 3 ja 4 poikkeuksia, jotka koskevat tekstin- ja tiedonlouhintaa tekijänoikeussuojatusta sisällöstä. Tutkimuksessa keskitytään EU:n tekijänoikeudessa oikeudenhaltijoille annettuihin taloudellisiin yksinoikeuksiin tehtyjen tekstin- ja tiedonlouhintapoikkeusten arviointiin oikeusdogmaattiselta ja oikeustalousteoreettiselta näkökannalta. Tarkoituksena on analysoida EU:n poikkeusten oikeudellista muotoa, implementaatiota ja niiden huomioimia talousvaikutuksia sekä verrata niitä erilaisiin sääntelymalleihin. Näihin kuuluvat Irlannissa vuonna 2013 ehdotettu hybridimalli, jossa yhdistettäisiin olemassa olevat poikkeukset rajoitettuun fair use -konseptiin sekä USA:n laajan oikeusharkinnan omaava fair use -standardi. Tutkimuksen teoreettisen luonteen johdosta sen lähdeaineistossa on painotettu oikeuskirjallisuutta, oikeudellisia asiantuntija-artikkeleita, virallislähteitä ja oikeustapauksia. Keskeisimpinä lähteinä EU:n tekstin- ja tiedonlouhintapoikkeusten analyysin osalta on käytetty Christopher Geigerin, Eleanora Rosatin sekä muiden asiantuntijoiden aiheesta kirjoittamia artikkeleita ja EU:n komission asiantuntijaryhmän vuoden 2014 raporttia. Irlannin TTL-lainsäädännön muodostumista arvioitaessa on painotettu virallisia raportteja, kuten vuoden 2018 tekijänoikeutta ja muita aineettomia oikeuksia koskevan lainsäädäntöehdotuksen vaikutusarviointia. USA:n fair use -standardin analyysissä taas on keskitytty lainsäädäntömallille ominaisesti oikeustapauksiin, joista keskeisin on Author’s Guild v. Google Inc. Tutkimuksen perusteella todetaan, että EU:n tekstin- ja tiedonlouhintapoikkeukset parantavat käyttäjien oikeusvarmuutta aikaisempaan oikeustilaan nähden EU:ssa. Poikkeusten tarkkarajainen luonne ei kuitenkaan huomioi kokonaisvaltaisesti informaatiotalouden taloudellisia vaikutuksia, kuten positiivisia ulkoisvaikutuksia. Lisäksi poikkeuksiin liittyvä mahdollinen kapea-alainen tulkinta ja tiettyjen käyttäjien asema voi heikentää EU:n toivomia kilpailuvaikutuksia informaatiomarkkinoilla. Jotta EU:ssa tekijänoikeussääntely pystyisi mukautumaan nopeasti muuttuvaan informaatiotalouden kenttään, olisi harkittava tekijänoikeuden rajoitusten uudistamista joustavamman standardin kautta, joka samalla huomioisi myös oikeustaloustieteen näkökulmasta hyvinvoinnin maksimointia yhteiskunnassa.