Lastensuojelun sosiaalityöntekijän arkityö ja sen merkitys työssä jaksamiselle

Abstract

Tutkielman tarkoituksena on tarkastella lastensuojelun sosiaalityöntekijän arkityötä ja siihen liittyvää työssä jaksamista. Arkityöllä tutkielmassa tarkoitetaan konkreettisen asiakastyön ja asiakastapaamisten ulkopuolisia työtehtäviä. Tutkielmassa selvitetään, millaisia työtehtäviä lastensuojelun sosiaalityöntekijän arkityöhön kuuluu, millaisena näiden työtehtävien merkitys nähdään suhteessa työssä jaksamiseen ja millaiset keinot, taidot tai ominaisuudet mahdollisesti koetaan arkityössä jaksamista tukevina. Teoreettinen viitekehys nojaa aikaisempaan monitieteiseen työhyvinvointitutkimukseen sekä sosiaalityön tutkimukseen. Tutkielman aineisto koostuu seitsemän lastensuojelun sosiaalityöntekijän haastattelusta ja aineiston analyysi on toteutettu sisällönanalyysina. Tulosten perusteella lastensuojelun sosiaalityöntekijän arkityö vaikuttaisi pitävän sisällään runsaasti monitasoisia ja vaihtelevia tehtäviä, jotka sijoittuvat etenkin asiantuntijuuden, tiedon hankinnan, tiedon tuottamisen, palvelujen hankinnan ja avustavien tehtävien ympärille. Arkityöhön liitetään useita samanaikaisiakin kuormitustekijöitä, joissa korostuvat etenkin aika- ja resurssipaineet, työn tekemisen puitteet, ydintehtäviä häiritsevien töiden määrä, töiden kasautuminen, työtä hidastavat tekijät sekä arkityöhön liitetyt tunnetasot. Vastaavasti arkityötä tukevia keinoja, taitoja ja ominaisuuksia löytyy erityisesti työn yhteisistä rakenteista ja käytännöistä, työn rajaamisesta ja jäsentelystä, työntekijän omista ominaisuuksista sekä erilaisista käytännöntaidoista. Varsinkin rajaamisen teema läpileikkasi kaikkia arkityön tasoja. Arkityöllä on vaikutusta työssä jaksamisen kokemuksiin, mutta yksin arkityö ei vaikuta haluun siirtyä pois lastensuojelutyöstä. Tulosten perusteella sosiaalityöntekijän arkityöhön sisältyy sellaisia tehtäviä, jotka on nähtävä sosiaalityön ydintehtävinä, mutta arkityö pitää sisällään myös tehtäviä, jotka koetaan sosiaalityöntekijän työnkuvaan kuulumattomina ajan tuhlaajina. Tutkielmassa ehdotetaan, että tunnetusti kuormittuneiden sosiaalityöntekijöiden arkiseen työnkuvaan konkreettisen asiakastyön ulkopuolella olisi syytä kiinnittää lisää huomiota, kun pohditaan sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen vaikuttavia tekijöitä.