Oman ääntämisen tietoinen havainnointikyky tilanteessa, jossa kuulopalautteeseen tuotetaan odottamaton sävelkorkeuden perturbaatio
741.94 KB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset93
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Oman äänen havainnointia ja motorista kontrollia tutkitaan usein kokeilla, joissa
tuotetaan lyhyt keinotekoinen muutos johonkin puheen aistipalautekanavaan puheen tai
äännön aikana. Näitä keinotekoisia muutoksia kutsutaan perturbaatioiksi.
Perturbaatiokokeissa voidaan esimerkiksi tehdä koehenkilöiden kuulokkeista kuuluvaan
omaan ääntöön reaaliaikaisesti hetkellinen sävelkorkeuden perturbaatio. Tyypillisesti
sävelkorkeusperturbaatiokokeissa koehenkilöiden äännöissä on tapahtunut perturbaation
alkamisen jälkeen sävelkorkeuden muutos perturbaation suunnasta vastakkaiseen
sävelkorkeuden suuntaan.
Tässä tutkielmassa selvitimme perturbaatiokokeen avulla havaitsevatko neurotyypilliset
aikuiset (n=30) 75 sentin kokoisen yllättävän sävelkorkeusperturbaation, kun heidän
tarkkaavaisuutensa on äännön aikana suunnattu visuaaliseen työmuistitehtävään. 75
senttiä vastaa suuruudeltaan kolmea neljäsosaa puolisävelaskeleesta. Näin suuri
sävelkorkeuden muutos omassa äännössä havaitaan tyypillisesti lähes aina, mutta
kokeessamme vain puolet perturbaation saaneista koehenkilöistä havaitsi sen tietoisesti.
Tämä tulos saattaa johtua tarkkaamattomuuskuurouden ilmiöstä, jonka mukaan
ympäristössä tapahtuvia yllättäviä ääniä saattaa jäädä tietoisen tarkkaavaisuuden
ulkopuolelle, jos tarkkaavaisuus on kohdistettu johonkin tehtävään, joka ei liity
yllättävään ääneen. Koehenkilöille ei kerrottu kokeen perturbaatiosta etukäteen, ja he
tekivät tässä tutkielmassa analysoidussa kokeen osassa vain yhden perturboidun äännön.
Aikaisemmissa perturbaatiokokeissa koehenkilöt ovat tehneet useampia perturboituja
ääntöjä, ja koehenkilöt usein myös tietävät etukäteen kokeiden perturbaatioista.
Kokeessamme oli myös kontrolliryhmä (n=39), jonka osallistujille ei tehty äännön
aikana perturbaatiota.
Kuulopalautejärjestelmä on yksi ääntämisen aikana puhetta monitoroiva aivojen taho,
jonka toiminta on tutkimuskirjallisuuden mukaan paljolti tiedostamatonta. Tämä
järjestelmä vertaa puhesuorituksesta tulevaa kuulopalautetta aivojen sisäiseen malliin
siitä, miltä tuotettavien äänteiden tulisi kuulostaa. Vertailun seurauksena järjestelmä
lähettää tarvittaessa korjaavia käskyjä, jotta sisäinen kohdeäänne saavutettaisiin
paremmin. Kokeessamme selvisi, että monelle perturbaation saaneelle koehenkilölle
äännön korjausliikkeet eivät olleet tahdonalaisia tai tiedostettuja. Ne koehenkilöt, jotka
eivät huomanneet tietoisesti perturbaatiota, tekivät suurempia kompensatorisia
sävelkorkeuden muutoksia ääntöönsä perturbaation alkamisen jälkeen kuin ne
koehenkilöt, jotka huomasivat perturbaation. Jatkossa tutkimusta voi laajentaa
logopedisiin asiakasryhmiin, jotta saadaan tietoa eri sairauksien vaikutuksesta oman
äänen havainnointiin, ja sen korjausliikkeiden mahdolliseen tiedostamiseen.