Kehityksellisen kielihäiriön ja koulukiusaamisen välinen yhteys sekä siihen vaikuttavat yksilötekijät
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset10
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Kehityksellisessä kielihäiriössä kielelliset vaikeudet vaikuttavat päivittäin toimintakykyyn, kuten koulunkäyntiin ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen muiden kanssa. Lapsilla, joilla on kehityksellinen kielihäiriö, onkin havaittu kielellisten vaikeuksien lisäksi myös enemmän emotionaalisia vaikeuksia, käytösongelmia ja vertaissuhdeongelmia kuin tyypillisesti kehittyvillä lapsilla. Yksi merkittävistä vertaissuhdeongelmista on koulukiusaaminen. Kehityksellisen kielihäiriön ja kiusaamisen välisestä yhteydestä sekä siihen vaikuttavista yksilötekijöistä ei ole vielä tehty kokoavaa tutkimusta. Tämän katsauksen tarkoituksena on selvittää kehityksellisen kielihäiriön mahdollista yhteyttä koulukiusaamiseen, sekä tähän yhteyteen vaikuttavia yksilötekijöitä. Katsauksessa kiusaamista tarkastellaan sekä kiusatuksi joutumisen että kiusaajana toimimisen näkökulmasta.
Tutkimus on toteutettu systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Aineistohaku tehtiin PubMed-, Linguistics and Language Behavior Abstracts- ja APA psycINFO tietokannoissa. Katsaukseen otettiin mukaan 16 tutkimusartikkelia, jotka olivat englanninkielisiä, vertaisarvioituja ja niissä käsiteltiin kehityksellisen kielihäiriön ja kiusatuksi joutumisen tai kiusaajana toimimisen välistä yhteyttä. Valitut artikkelit oli julkaistu vuosina 2003–2024. Tutkittujen ikä vaihteli noin 3–16 vuoden välillä lukuun ottamatta yhtä tutkimusta, jossa kiusaamisen kokemuksia tutkittiin retrospektiivisesti 3–18 vuoden ikäisenä. Tutkimuksissa kehityksellisestä kielihäiriöstä ja kiusaamisesta käytetyt määritelmät sekä kehityksellisen kielihäiriön ja kiusaamisen mittaamiseen käytetyt menetelmät vaihtelivat.
Tämän katsauksen tulokset viittaavat siihen, että lapset, joilla on kehityksellinen kielihäiriö, kokevat enemmän kiusatuksi joutumista kuin tyypillisesti kehittyvät vertaiset. Kiusaajana toimimisen osalta tulokset viittaavat puolestaan siihen, että ryhmien välillä ei ole eroja. Vähäisen näytön vuoksi kehityksellisen kielihäiriön ja kiusaajana toimimisen yhteydestä tarvitaan kuitenkin vielä lisää tutkimusta. Lisäksi on mahdollista, että jotkin yksilötekijät vaikuttavat kiusatuksi joutumiseen eri tavalla lapsilla, joilla on kehityksellinen kielihäiriö kuin heidän tyypillisesti kehittyvillä vertaisillaan. Tämän perusteella jatkotutkimuksissa olisi kiinnostavaa tarkastella esimerkiksi emotionaalisten taitojen, sosiaalisten suhteiden ongelmien sekä hyperaktiivisuuden ja itsetunnon vaikutusta kehityksellisen kielihäiriön ja kiusaamisen väliseen yhteyteen. Yksilötekijöistä tarvitaan lisää tutkimusta sekä kiusatun että kiusaajan roolin näkökulmasta.