Yliopisto-opiskelijoiden taloustaidot : Tarkastelussa tietolähteet, sosiaalinen tausta ja sukupuoli

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tutkia yliopisto-opiskelijoiden taloustaitoja ja niihin yhteydessä olevia tekijöitä. Tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita erilaisista tietolähteistä, joita on käytetty taloustaitojen oppimiseen sekä sosiaalisen taustan ja sukupuolen yhteydestä taloustaitoihin. Taloustaitoja määriteltiin OECD:n (2026; 2023b) taloustaitoja mittaavien tutkimusten sekä niiden tutkimiseen tarkoitetun viitekehyksen avulla. Taloustaidot jaettiin kolmeen kategoriaan, joita ovat tieto, käyttäytyminen ja asenteet (OECD, 2023b; OECD, 2026b). Sosiaalista taustaa tarkastellaan Bourdieun (1984; 1986) kenttäteorian avulla, jossa yksilöllä määritellään olevan kolmea erilaista pääomanmuotoa, joita ovat kulttuurinen, taloudellinen ja sosiaalinen pääoma. Tutkimus toteutettiin määrällisillä tutkimusmenetelmillä ja aineisto kerättiin kyselyllä Turun yliopiston opiskelijoilta keväällä 2025 (n = 273). Taloustaitojen mittaaminen perustui itsearviointiin. Kyselyllä mitattiin taloudellista tietoa, käyttäytymistä ja asenteita sekä perheen, koulutuksen, ystävien ja itseohjautuvan oppimisen merkitystä taloustaitojen oppimiselle. Lisäksi kysyttiin opiskelijoiden taustaan liittyviä kysymyksiä, kuten sukupuolta, vanhempien koulutustaustaa ja opiskeluun liittyviä tietoja. Tutkimuksen analyysimenetelminä käytettiin pääkomponenttianalyysia, lineaarista regressioanalyysiä, riippumattomien otosten t-testiä sekä tunnuslukuja kuvailevia menetelmiä. Tulosten perusteella yliopisto-opiskelijat arvioivat taloustaitonsa kohtuullisen hyviksi, sillä vain pieni osa piti taitojaan heikkona. Suurin osa opiskelijoista kuitenkin koki tarvitsevansa lisää taloudellista tietoa. Taloudellisen käyttäytymisen osalta opiskelijat jakautuivat huolettomiin ja huolellisiin rahankäyttäjiin säästämisen, sijoittamisen ja budjetoinnin osalta. Asenteiden osalta opiskelijat olivat säästeliäitä ja vastuullisia, mutta myös materialistisia asenteita esiintyi jonkin verran. Keskeisimpiä tietolähteitä taloustaitojen oppimiseen olivat perhe sekä itseohjautuva oppiminen. Lisäksi kulttuurisella ja taloudellisella pääomalla oli yhteys taloustaitoihin: äidin korkeakoulutus, perheen tietoinen talouskasvatus, kokemus rahan riittävyydestä sekä töiden tekeminen opintojen ohella olivat yhteydessä parempaan taloustaitojen arvioon, kun taas sosiaalisella pääomalla ei ollut yhteyttä. Sukupuolten välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa saadussa talouskasvatuksessa, mutta miehet arvioivat taloudellisen tietonsa paremmiksi, kun taas naiset arvostivat enemmän kestävää ja vastuullista kuluttamista, mutta ilmensivät myös miehiä enemmän materialistisia asenteita. Tutkimuksella saatiin kattavasti uutta tietoa yliopisto-opiskelijoiden taloustaidoista. Tutkimuksella saatiin selville opiskelijoiden taloustaitoihin liittyviä vahvuuksia ja heikkouksia. Opiskelijoiden taloustaitoja voidaan kehittää parhaiten itseohjautuvalla oppimisella ja perheen talouskasvatuksella. Perheeltä saatuun talouskasvatukseen ei kuitenkaan voida vaikuttaa enää aikuisuudessa, joten itseohjautuvan oppimisen merkitys korostuu tällöin. Taitojen kehittämiseen voitaisiin hyödyntää esimerkiksi digitaalisia kanavia, joilla taloudellisesta tiedosta tehdään saavutettavaa ja helposti lähestyttävää. Parempia taloustaitoja voidaan myös tukea riittävällä toimeentulolla, jotta esimerkiksi säästäminen ja sijoittaminen olisi mahdollista myös opiskelijoille. Sukupuolen osalta erityisesti naisopiskelijoiden taloudellista tietoa ja siihen liittyvää itsevarmuutta tulisi vahvistaa. Tarvitaan kuitenkin jatkotutkimusta siitä, miten opiskelijat saataisiin kiinnostumaan taloudesta yhä enemmän ja kehittämään omia taloustaitojaan.