Reitti kulttuuriympäristöihin : Digitaaliset kulttuuriympäristöreitit käyttäjien ja asiantuntijoiden näkökulmista

Abstract

Kulttuuriympäristöt ovat moniulotteisia kokonaisuuksia, joiden yhteiskunnallinen merkitys saattaa joskus jäädä huomaamatta. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen kulttuuriympäristöihin ja niitä esitteleviin digitaalisiin kulttuuriympäristöreitteihin liitettyjä merkityksiä asiantuntijoiden sekä käyttäjien näkökulmista. Tavoitteena on selvittää, millaisia nämä merkitykset ovat, ja miten ne rakentuvat asiantuntijoiden, käyttäjien ja organisaatioiden vuorovaikutuksessa. Lisäksi tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat digitaalisten kulttuuriympäristöreittien onnistumiseen tiedonvälittäjinä. Tutkielman tapausesimerkkinä toimii Aulangon kulttuuriympäristöreitti, jonka osalta pyrin tunnistamaan kehitysehdotuksia, joiden avulla reittiä olisi mahdollista kehittää käyttäjäystävällisemmäksi ja kulttuuriympäristöjen tunnettuutta paremmin edistäväksi.

Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja aineistolähtöinen. Tutkimuksen aineisto koostuu pääosin asiantuntijahaastatteluista sekä Aulangon kulttuuriympäristöreittiä koskevan palautekyselyn vastauksista. Myös reitin toteutusprosessi ja siihen liittyvät havaintoni ovat osa aineistoa. Analysoin tutkimusaineistoa teemoittelun ja sisällönanalyysin keinoin. Näiden menetelmien avulla tarkastelen, millaisia käsityksiä ja kokemuksia kulttuuriympäristöistä ja digitaalisista reiteistä nousee esiin aineistossa.

Tutkimukseni osoittaa, että kulttuuriympäristöihin liitetyt merkitykset kytkeytyvät yhteistyöhön, osallistamiseen, uuden oppimiseen, markkinointiviestintään, digitaalisten reittien monipuolisuuteen ja saavutettavuuteen. Merkitykset painottuvat hieman eri tavoin asiantuntijoiden ja käyttäjien välillä. Asiantuntijoiden näkemyksissä korostuvat esimerkiksi kulttuuriympäristöjen suojelu, yhteiskunnallinen merkitys ja tiedonvälittäminen, kun käyttäjien näkemyksissä painottuvat henkilökohtaiset kokemukset, virkistyskäyttö ja kiinnostus historiaa tai luontoa kohtaan. Aineiston perusteella on kuitenkin havaittavissa useita yhteyksiä niissä asioissa, joita sekä asiantuntijat että kulttuuriympäristöreittien käyttäjät pitävät merkityksellisinä. Aineiston perusteella voidaan todeta, että digitaalisten kulttuuriympäristöreittien käytölle ollaan avoimia niin asiantuntijoiden kuin käyttäjienkin osalta. Digitaaliset reitit näyttäytyvät tutkimuksessa monipuolisina tiedonvälittäjinä, joiden vahvuuksia ovat joustavuus, saavutettavuus sekä mahdollisuus monimediaisen sisällön hyödyntämiseen. Niiden toimivuus kuitenkin edellyttää mielenkiintoista sisältöä, selkeää ohjeistusta ja hyvää käytettävyyttä. Aulangon kulttuuriympäristöreitin tarkastelu toi esiin kehittämismahdollisuuksia etenkin ohjeistuksen, käytettävyyden ja reitin ulkoasun muokkaamisen osalta. Jatkotutkimuksen aiheeksi esitän digitaalisten kulttuuriympäristöreittien pedagogisen vaikuttavuuden tarkastelua lasten ja nuorten näkökulmasta.