Sota-ajan poikkeusolosuhteiden arjen rakentuminen äidin ja tyttären välisessä kirjeenvaihdossa

Abstract

Tämän tutkielman aineistona käytän äidin ja tyttären välistä kirjeenvaihtoa, jota käytiin jatkosodan hyökkäysvaiheen aikana. Aineiston syntymiseen ja muotoutumiseen vaikuttavia taustatekijöitä olivat Lotta Svärd -järjestön arvomaailma ja sota-ajan poikkeusolosuhteet. Aineistoni avulla tutkin, millaisena sota-ajan arki näyttäytyy ja rakentuu kirjeiden kirjoittajien kokemana ja sanoittamana. Äidin ja tyttären erilaiset positiot kotirintamalla ja lottakomennuksella sotatoimialueella vaikuttavat siihen, että heidän kokemusmaailmansa poikkeusolosuhteissa muodostuu toisistaan poikkeaviksi. Kirjeenvaihto toimii dialogisena tilana, jossa näitä toisistaan poikkeavia kokemusmaailmoja pyritään yhdistämään. Tutkimuskysymykseni on, millaisena sota-ajan poikkeusolojen arki näyttäytyy äidin ja tyttären välisessä kirjeenvaihdossa? Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu kokemuksen, narratiivisuuden, kontekstin ja dialogisuuden käsitteiden varaan. Aineiston analyysissa hyödynnän laadullista sisällönanalyysiä, jota syvennän tarkastelemalla henkilökohtaisen kerronnan pienten ja suurten kertomusten suhdetta. Pienillä kertomuksilla tarkoitetaan omaelämäkerrallisissa teksteissä esiintyviä yksittäisiä, rajattuja kertomuksia, joita voidaan kutsua myös mikronarratiiveiksi. Suuret kertomukset eli hallitsevat kulttuuriset kertomukset ovat puolestaan kulttuurisia kertomuksia, joissa esitetään käsityksiä tiivistetysti historiallisista tapahtumista, kulttuurisista arvoista ja ihanteista. Tutkielmani tulosten mukaan äidin ja tyttären välinen kirjeenvaihto toimii keinona rakentaa arjen jatkuvuutta poikkeusolosuhteissa sekä ylläpitää keskinäistä suhdetta fyysisestä välimatkasta huolimatta. Kirjeissä rakennetaan rauhan ajasta poikkeavaa arkea sota-ajan asettamissa reunaehdoissa. Tämä uusi arki muodostuu sodan mukanaan tuoman epävarmuuden merkityksellistämisestä, niukkuuden sanelemien haasteiden ratkaisemisesta, arjen rutiinien rakentamisesta ja kokemusten yhteensovittamisesta. Kirjeenvaihto ylläpitää sosiaalisia suhteita ja mahdollistaa kokemusten jakamisen sekä merkityksellistämisen sodan keskellä. Tutkielman kielenhuoltoon on käytetty Co-pilot-tekoälysovellusta. Kirjoittaja on tarkistanut tekstin työkalujenkäytön jälkeen ja ottaa täyden vastuun työn sisällöstä.