Deglobalisaatio globaaleissa arvoketjuissa

dc.contributor.authorMäkelä, Touko
dc.contributor.departmentfi=Markkinoinnin ja kansainvälisen liiketoiminnan laitos|en=Department of Marketing and International Business|
dc.contributor.facultyfi=Turun kauppakorkeakoulu|en=Turku School of Economics|
dc.contributor.studysubjectfi=Toimitusketjujen johtaminen|en=Operations and Supply Chain Management|
dc.date.accessioned2024-12-19T22:30:29Z
dc.date.available2024-12-19T22:30:29Z
dc.date.issued2024-12-18
dc.description.abstract1900-luvun jälkipuoliskolta lähtien globalisaatio on syvästi muuttanut maailmaa ja luonut perustan globaalien arvoketjujen kehitykselle. Vuoden 2008 finanssikriisistä lähtien maailmantalouden ja globaalien arvoketjujen jatkuva laajeneminen on kuitenkin hidastunut ja erilaiset toimitusketjujen häiriöt, ympäristökriisit sekä geopoliittiset ja -taloudelliset konfliktit ovat nostaneet deglobalisaation mahdollisuuden esiin. Deglobalisaatiolla tarkoitetaan prosessia, jossa maailmanlaajuinen maiden välinen yhdentyminen tai keskinäisriippuvuus heikkenee ja globalisaatiokehitys kääntyy taaksepäin. Deglobalisaatiolla olisi toteutuessaan useita vakavia taloudellisia ja yhteiskunnallisia seurauksia. Tässä tutkielmassa luodaan katsaus deglobalisaatioon ilmiönä sekä tarkastellaan merkittävimpiä sitä voimistavia ajureita. Lisäksi tutkielman tarkoituksena on selvittää, mitkä ovat deglobalisaation keskeisimmät ilmenemistavat globaalien arvoketjujen toiminnassa sekä miten deglobalisaatio vaikuttaa globaaleihin arvoketjuihin. Tutkielmassa hyödynnettiin tieteellistä kirjallisuutta, erilaisia raportteja ja ajankohtaisia uutisia tutkimuskysymysten selvittämiseksi. Tutkielman keskeisimmät tulokset ovat, että deglobalisaatio jakaa tutkijoiden näkemyksiä sen suhteen missä määrin ilmiötä esiintyy. Tämä saattaa johtua deglobalisaation moniulotteisuudesta kumpuavasta määrittelyn vaikeudesta. Deglobalisaation merkittävimmiksi ajureiksi havaittiin vuoden 2008 finanssikriisi, kauppapoliittisen protektionismin kasvu, Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen jännitteiden voimistuminen, Ukrainan sota, kansainvälisten instituutioiden heikentyminen, sisäpoliittinen tyytymättömyys globalisaatioon yhdessä nationalismin ja protektionismin kannatuksen kanssa, teknologinen kehitys, psykologiset tekijät sekä COVID-19-pandemia. Deglobalisaatio ilmenee globaaleissa arvoketjuissa keskeisimmin strategisen painopisteen muutoksena sekä arvoketjujen rekonfiguraationa eli uudelleensuunnitteluna. Keskeisenä huomiona tutkielmassa on, että deglobalisaatio ei tapahdu itsestään vaan sen taustalla vaikuttaa useita erilaisia ajureita. Merkillepantavaa on myös globaalien arvoketjujen rooli sekä deglobalisaatioon sopeutujana, että sen muovaajana. Deglobalisaation vahva keskinäisriippuvuus ja moniulotteisuus ilmeneekin tarkastellessa niin ajureita kuin globaaleja arvoketjujakin.
dc.format.extent48
dc.identifier.olddbid196533
dc.identifier.oldhandle10024/179576
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/2156
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe20241219105838
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/179576
dc.subjectglobalisaatio, deglobalisaatio, globaalit arvoketjut, globaalit toimitusketjut, geotaloudellinen fragmentaatio, alueellistuminen
dc.titleDeglobalisaatio globaaleissa arvoketjuissa
dc.type.ontasotfi=Kandidaatintutkielma|en=Bachelor's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
M%C3%A4kel%C3%A4_Touko_opinnayte.pdf
Size:
1.28 MB
Format:
Adobe Portable Document Format