Valvojan asema ja tehtävät yrityssaneerauksessa

Abstract

Tutkimuksen aiheena on valvojan tehtävät ja asema lakisääteisessä yrityssaneerauksessa. Valvojan tehtävät on säännelty yrityksen saneerauksesta annetussa laissa (47/1993) joko puutteellisesti tai hyvin avoimesti, mikä on aiheuttanut epäselvyyttä insolvenssiasioita harjoittaville juristeille. Valvojan toimenkuvasta on kirjoitettu hyvin niukasti oikeuskirjallisuudessa, joka tekee tutkimuksen kohteesta hyvin mielenkiintoisen. Tutkimuksen alussa tuodaan tiivistetysti esille yrityssaneerausmenettelyn vaiheet, jonka tarkoituksena on hahmottaa, missä vaiheessa valvojan toimenkuva alkaa ja kuinka kauan se kestää. Tämän jälkeen tarkastellaan valvojan saneerauslain mukaisia tehtäviä pyrkien löytämään valvojan toimivallan rajoja. Tutkimuksessa käydään läpi myös yksittäisiä valvojan suorittamia toimenpiteitä hovioikeuden ratkaisun pohjalta. Viimeiseksi luodaan katsaus siihen, minkälaiseksi valvojan asema hahmottuu saneerausprosessissa. Tutkimus toteutetaan lainopillisen, eli oikeusdogmaattisen menetelmän avulla. Tavoitteena on tulkinnan ja systematisoinnin keinoin löytää vastauksia edellä mainittuihin oikeudellisiin kysymyksiin. Tutkimuksen perusteella valvojan asema näyttäytyy vahvana ja hänellä on laajat oikeudet saada velalliselta tietoa ja osallistua velallisen kokouksiin. Lain sanamuoto tuo kuitenkin rajoituksia niille toimenpiteille, joita valvoja voi tehdä edesauttaakseen velallisyritystä selviytymään vaikeuksistaan. Valvojan toimivallan rajojen voidaan nähdä olevan tulkinnanvaraisia ja tuomioistuimen joutuessa arvioimaan valvojan tehtäviin kuuluvia toimenpiteitä saneerauslain sanamuodon mukaan, ratkaisu ei ole helposti ennakoitavissa. Ohjelman toteuttaminen kestää useita vuosia, joten velallisella voi tuona aikana tulla eteen monenlaisia ongelmia, joita valvoja joutuu koordinoimaan. Tämän vuoksi olisikin suotavaa, että lainsäätäjä tarkentaisi valvojan toimivaltaan kuuluvia tehtäviä. Tutkimus on toteutettu käytännön työelämän tarpeisiin, mutta se tarjoaa myös aiheesta kiinnostuneille tutkijoille hyviä jatkotutkimusmahdollisuuksia.