Helsingin Sanomissa mainitut ulkopuoliset lähteet ja suorat linkit Ranskan vuoden 2017 presidentinvaaliuutisoinnissa : Tapaustutkimus journalistisen kääntämisen näkökulmasta

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman päämäärä oli selvittää, mitä Helsingin Sanomien ulkopuolisia lähteitä on mainittu HS:n Ranskan vuoden 2017 presidentinvaaleja -ja vaaliehdokkaita koskevassa uutisoinnissa ja millaisessa kontekstissa ko. lähteet on mainittu. Lisäksi tutkimuksessa perehdyttiin aineistossa esiintyneisiin suoriin linkkeihin, joiden takaa avautui eri internetsivuja Helsingin Sanomien verkkojulkaisun hs.fi ulkopuolelle. Suorien linkkien osalta myös niiden takaa avautuvan sisällön maksullisuutta ja mainitsemiskontekstia seurattiin. Tutkielman teoriaosa käsittelee mm. journalistisen kääntämisen roolia melko uutena osana käännöstutkimuksen kenttää, journalistisen kääntämisen erityispiirteitä ja lähdetekstin jäljittämisen problematiikkaa nimenomaan journalistisessa käännöstutkimuksessa. Tutkielman teoreettinen viitekehys pohjautuu mm. Bielsa & Bassnettin (2009), Valdéonin (2015, 2020) ja van Doorslaerin (2009, 2010) tutkimuksiin journalistisesta kääntämisestä. Tutkielman aineisto koostui yhteensä 87:stä Helsingin Sanomien artikkelista, jotka koskevat Ranskan presidentinvaaleja -ja vaaliehdokkaita ajalta 12.2.-8.5.2017. Tutkimuksen aineisto koostui nimenomaan Helsingin Sanomien verkkojulkaisuista internetsivulla hs.fi. Aineiston analyysiin käytettiin apuna monilehtistä Excel-taulukkoa, johon kerättiin erilaisia yksityiskohtia kustakin aineistossa esiintyneestä artikkelista. Lähteiden luokitteluun käytettiin apuna Bielsa & Bassnettin (2009) teoksessa mainittuja kategorioita, joihin lisättiin tarpeen vaatiessa muutama kategoria lisää. Aiempaa journalistista käännöstutkimusta mukaillen tässäkin tutkielmassa havaittiin uutistoimistojen tärkeä rooli uutistuotannossa. Uutistoimistot AFP ja Reuters mainittiin aineistossa selvästi eniten HS:n ulkopuolisiksi lähteiksi. Yksittäisistä lähteistä seuraavaksi eniten mainittiin lähteeksi yhteisöpalvelu Twitter. Suoria linkkejä aineistossa oli 56 kappaletta, ja linkit johtivat eniten ranskalaisen sanomalehden, Le Monden, internetsisältöön. Lisäksi tutkimuksessa kävi ilmi, että suurin osa kaikista aineiston suorien linkkien takaa avautuvasta materiaalista oli kaikille luettavissa ilmaiseksi. Aineistossa eksplisiittisesti mainittujen ulkopuolisten lähteiden ja suorien linkkien määrä yllättivät, sillä journalistisessa käännöstutkimuksessa alkuperäislähteiden jäljittämistä on yleisesti pidetty haastavana. Silti noin joka viidennessä aineiston artikkelissa ei mainittu mitään HS:n ulkopuolista lähdettä. Jatkotutkimuksessa olisi mielenkiintoista selvitellä, ovatko tutkielman tulokset yksittäisiä, vai onko uutistuotantojen käytänteissä jo tapahtunut tai on tapahtumassa muutosta lähteiden eksplisiittisen merkitsemisen osalta.