Parempia kaupallisia sopimuksia funktionaalisen sopimisen ja legal designin avulla

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan kahta perinteisestä sopimuskäsityksestä poikkeavaa ja sitä haastamaan pyrkivää tapaa lähestyä ja parantaa yritysten sopimuskäytäntöjä eli funktionaalista sopimista ja legal designia (oikeudellinen muotoilu). Tutkielma käsitelee yritysten välisiä kaupallisia sopimuksia sekä niissä mahdollisesti olevia ongelmia, jotka johtuvat pääsääntöisesti voimassaolevasta perinteisestä sopimuskäsityksestä. Perinteinen sopimuskäsitys perustuu niin kutsuttuun turvaavan sopimisen malliin, jossa sopimuksella asetetaan osapuolille selvät oikeudet ja velvollisuudet sekä varaudutaan mahdollisiin riitatilanteisiin. Vaikka turvaavan sopimisen malli on tunnustettu hyväksi ja toimivaksi tavaksi laatia sopimuksia, ei sitä voida pitää täysin ongelmattomana, sillä yritysten perimmäinen syy sopimusten solmimiselle on liiketoimintatavoitteiden saavuttaminen, ei mahdollisiin riitoihin varautuminen. Turvaavan sopimisen malli johtaa siihen, etteivät kaupalliset sopimukset täytä kaikkia niiden funktioita, joita ovat muun muassa koordinaatio- ja mukauttamisfunktio sekä sopimusten liiketoiminnallinen ja -johdollinen funktio. Ongelmana on myös se, että nykyiset sopimukset on laadittu ikään kuin juristilta juristille, vaikka sopimuksen panee tyypillisesti täytäntöön muut kuin juridisen koulutuksen saaneet henkilöt. Juristilta juristille -sopimukset ovat tyypillisesti vaikeaselkoisia lakijargonia sisältäviä dokumentteja, joista puuttuu käyttäjäystävällisyys. Ratkaisuksi kaupallisten sopimusten ongelmiin esitellään funktionaalisen sopimisen ja legal designin soveltaminen yritysten sopimis- ja sopimusprosesseihin.

Tutkimusmenetelmä on moninainen, sillä kyseessä ei ole perinteinen oikeustieteellinen tutkimus. Tutkimuksessa on ylitetty eri tieteenalojen välisiä rajoja ja siinä on hyödynnetty ainakin oikeusdogmaattista sekä ongelmakeskeistä lainoppia. Keskeisimpinä lähteinä toimivat ulkomaiset ja kotimaiset artikkelit sekä koti- ja ulkomainen oikeuskirjallisuus.

Tutkimustuloksina esitellään käytännön esimerkkien avulla se, kuinka funktionaalisen sopimisen ja legal designin avulla on mahdollista parantaa yritysten välisiä kaupallisia sopimuksia. Lisäksi tutkielmassa esitellään edellytykset uudenlaiselle sopimusajattelulle, joka haastaa perinteisen käsityksen sopimuksista. Huomionarvoista on kuitenkin se, ettei funktionaalista sopimista ja legal designia ole tarkoituksenmukaista soveltaa jokaiseen yrityksen sopimusprosessiin.