Kerronnallinen toimijuus ja narratiivisen identiteetin rakentuminen trauman keskellä Martha Gellhornin teoksessa The Face of War
| dc.contributor.author | Raitio, Julia | |
| dc.contributor.department | fi=Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos|en=School of History, Culture and Arts Studies| | |
| dc.contributor.faculty | fi=Humanistinen tiedekunta|en=Faculty of Humanities| | |
| dc.contributor.studysubject | fi=Yleinen kirjallisuustiede|en=Comparative Literature| | |
| dc.date.accessioned | 2026-06-02T19:31:17Z | |
| dc.date.issued | 2026-05-15 | |
| dc.description.abstract | Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan narratiivisen identiteetin ja kerronnallisen toimijuuden rakentumista traumaattisten kokemusten keskellä Martha Gellhornin teoksessa The Face of War. Tutkielman tavoitteena on analysoida, miten trauma vaikuttaa kokemuksen esittämiseen ja miten kirjoittaminen toimii välineenä todistamiselle, muistamiselle ja identiteetin rakentamiselle. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan sukupuolen merkitystä journalistisessa toimijuudessa sekä sitä, miten Gellhornin kirjoittaminen haastaa perinteisen sotajournalismin objektiivisuuden ihanteita. Tutkimuksen aineistona toimii Gellhornin The Face of War -teos, joka sisältää reportaaseja ja esseitä useista 1900-luvun konflikteista. Tutkielma sijoittuu narratiivisen kirjallisuudentutkimuksen, traumateorian ja feministisen tutkimuksen kentälle. Keskeisinä teoreettisina lähtökohtina toimivat Paul Ricoeurin narratiivisen identiteetin teoria, Hanna Meretojan kerronnallisen toimijuuden käsite sekä Cathy Caruthin, Shoshana Felmanin ja Dori Laubin traumateoreettiset näkemykset. Analyysi osoittaa, että Gellhornin kirjoittamisessa trauma näyttäytyy kokemuksena, joka haastaa lineaarisen kerronnan ja eheän identiteetin mahdollisuuden. Hänen tekstinsä rakentuvat reflektiivisesti ja fragmentaarisesti, jolloin muistaminen, todistaminen ja kirjoittaminen kietoutuvat yhteen. Samalla kirjoittaminen toimii keinona ylläpitää yhteyttä sekä omaan kokemukseen että muihin ihmisiin tilanteissa, joissa sota uhkaa hajottaa kokemuksen merkityksen. Tutkielma osoittaa myös, että Gellhornin kerronta rakentaa vaihtoehtoista tapaa kuvata sotaa siirtämällä huomion strategioista ja poliittisista tavoitteista sodan vaikutuksiin yksilöiden elämässä. | |
| dc.format.extent | 65 | |
| dc.identifier.uri | https://www.utupub.fi/handle/11111/61485 | |
| dc.identifier.urn | URN:NBN:fi-fe2026060261403 | |
| dc.language.iso | fin | |
| dc.rights | fi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.| | |
| dc.rights.accessrights | avoin | |
| dc.subject | narratiivinen identiteetti | |
| dc.subject | kerronnallinen toimijuus | |
| dc.subject | trauma | |
| dc.subject | sotajournalismi | |
| dc.subject | Martha Gellhorn | |
| dc.subject | traumateoria | |
| dc.subject | narratiivinen kirjallisuudentutkimus | |
| dc.subject | omaelämäkerrallisuus | |
| dc.title | Kerronnallinen toimijuus ja narratiivisen identiteetin rakentuminen trauman keskellä Martha Gellhornin teoksessa The Face of War | |
| dc.type.ontasot | fi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis| |
Tiedostot
1 - 1 / 1