Seitsemäsluokkalaisten opiskelumotivaatio ja luokan keskinäiset vertaissuhteet

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää opiskelumotivaation ja sukupuolen yhteyttä yläkoulun seitsemännellä luokalla olevien oppilaiden hengailu- ja kouluapuverkostoihin. Opiskelumotivaatiota lähestyttiin tavoiteorientaatioiden näkökulmasta. Lisäksi selvitettiin hengailu- ja kouluapuverkostojen keskinäisiä yhteyksiä ja vastavuoroisuutta.

Tämä tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa Mind the Gap -tutkimushanketta (2013-2017). Hankkeen tavoitteena on monitieteellisestä näkökulmasta tutkia digitaalisen sukupolven maailmaa, muun muassa mielekästä oppimista, kouluintoa, vuorovaikutusta ja hyvinvointia. Tämän tutkimuksen aineisto on kerätty laajalla kyselylomakkeella kolmesta helsinkiläisestä peruskoulusta, tutkimusjoukkoon kuului 196 seitsemäsluokkalaista oppilasta. Kyselylomakkeesta tässä tutkimuksessa hyödynnettiin tavoiteorientaatioita mittaavaa osaa, sekä taustatiedoista sukupuolta selvittävää osaa. Lisäksi käytettiin verkostokyselyä, jonka avulla selvitettiin oppilaiden hengailu- ja kouluapuverkostoja. Ainesto käsiteltiin määrällisesti.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että tavoiteorientaatioilla on yhteyttä hengailu- ja kouluapuverkostoihin. Oppimis- ja menestysorientaatiot olivat yhteydessä useampiin kouluapumerkintöihin, kun taas välttämisorientaatio oli yhteydessä vähäisiin kouluapumerkintöihin. Pojilla korostui välttämisorientaatio, muissa orientaatioissa sukupuolten erot olivat pieniä. Verkostojen keskinäisiä yhteyksiä tutkittaessa selvisi hengailuverkostojen muodostavan vastavuoroisia kaverisuhteita. Apua koulutyöhön usein myös kysytään omilta kavereilta, ja mitä suositumpi oppilas on sitä useampi häneltä pyytää kouluapua. Tytöt kysyvät ja antavat enemmän kouluapua kuin pojat, hengailuverkostoissa sukupuolilla ei ollut eroja.

Tutkimuksen tavoitteena oli tuoda opettajien tietoisuuteen oppilaiden sosiaalisia verkostoja ja niiden mahdollisia yhteyksiä tavoiteorientaatioihin. Vertaissuhdeverkostojen tutkiminen auttaa opettajaa ymmärtämään ja tuntemaan luokkaansa paremmin, avaamalla opettajalle luokan sisäisiä hierarkioita. Tavoiteorientaatioryhmien yhteys kouluapuverkostoihin taas selvittää opettajalle, millä tavoin orientoituneet oppilaat ovat auttavaisimpia, tai toisaalta ketkä kyse-levät eniten apua muilta. Tavoiteorientaatioiden tunteminen ja eri tavoin motivoituneiden oppilaiden tunnistaminen auttaa opettajaa muokkaamaan omaa toimintaansa ja opetustaan oppilailleen sopivaksi.