Hukassa omasta halustaan? : Kuvaileva kirjallisuuskatsaus hatkaamisesta eli nuorten luvattomasta poistumisesta sijaishuoltopaikasta
Ladataan...
685.17 KB
suljettu
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset1
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Hatkaamisella tarkoitetaan nuoren luvatonta poissaoloa sijaishuoltopaikasta. Hatkassa olevat nuoret
altistuvat hatkojen aikana monille kielteisille kokemuksille, kuten esimerkiksi päihteiden käytölle,
rikollisuudelle joko sen uhrina tai tekijänä, väkivallalle, sekä seksuaaliselle hyväksikäytölle.
Hatkaamiseen liittyviä tilastoja ei Suomessa ole juurikaan saatavilla, ja esimerkiksi nuorten hatkojen
määrän arviointi perustuu poliisille tehtyihin virka-apupyyntöihin. Hatkaamiseen liittyviä
väitöskirjatason tutkimuksia on tehty Suomessa vain muutamia, ja suurin osa hatkaamiseen liittyvistä
opinnäytetöistä perustuu Pesäpuu Ry:n tekemän Hatkassa-raportin yhteydessä kerättyyn laajaan
aineistoon.
Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia syitä ja tekijöitä hatkaamisen taustalta löytyy, ja millä
keinoin hatkaamiseen liittyviä syitä voitaisiin vähentää. Tutkielmassa tarkasteltiin aineistolähtöisesti
14 kansainvälistä tutkimusartikkelia ja verrattiin tutkimuksessa löytyneitä tekijöitä suomalaiseen
aineistoon.
Kansainvälisestä aineistosta löytyi sekä hatkaan vetäviä, että hatkaan työntäviä tekijöitä. Hatkaan
vetävistä tekijöistä tärkeimpiä olivat sosiaaliset suhteet, tahto elää normaalia elämää sekä halu
osallistua aktiviteetteihin. Hatkaan työntäviä tekijöitä taas olivat negatiivinen sosiaalinen
vuorovaikutus, sijoituspaikan asettamat rajoitukset sekä tylsistyminen. Vastaavat tekijät nousivat esiin
myös suomalaisesta tutkimuksesta.
Hatkaamisen vähentämiseen liittyvät keinot ja ehdotukset vastasivat suoraan hatkaan vetäviin ja
työntäviin tekijöihin. Nuorille tulisi mahdollistaa heidän itse tärkeäksi kokemiensa sosiaalisten
suhteiden ylläpitäminen, mahdollisimman suuri osallisuus heitä koskevassa päätöksenteossa sekä
panostaa nuorelle sopivan sijaishuoltopaikan valintaan. Nuorille tulisi myös tarjota erilaisia koulun ja
sijaishuoltopaikan ulkopuolisia aktiviteetteja, jotta he kokisivat olevansa samassa asemassa kotona
asuvien nuorten kanssa. Sijaishuoltopaikan henkilökunnan olisi tärkeää panostaa hyvän ja
luottamuksellisen suhteen luomiseen sijoitettuihin nuoriin, ja tarjota nuorille hatkojen jälkeen tukea ja
keskustelua rangaistusten ja rajoitusten sijaan.
Hatkaaminen on ilmiö, jonka tutkimiseen ja sitä kautta ehkäisemiseen tulisi käyttää nykyistä enemmän
voimavaroja. Hatkassa olevien nuorten etsimiseen ja sijoituspaikkaan palauttamiseen tai hatkaamisen
estämiseen ei ole olemassa riittävästi toimivia toimintatapoja. Tämä asettaa erityisen suojelun
tarpeessa olevat sijaishuollossa olevat nuoret epätasa-arvoiseen asemaan muiden nuorten kanssa.