Kylätiet osana Lounais-Suomen paikallisia pyöräilyverkkoja

Abstract

Kylätie on uudenlainen tieliikenneratkaisu Suomessa, jossa tie jaetaan kapeaan ajorataan ja kahteen jalankululle ja pyöräilylle tarkoitettuun pientareeseen. Kohtaamistilanteissa ajoneuvot hyödyntävät ajoradan kapeuden takia oikeanpuolista piennarta, mikäli siellä ei ole jalankulkijoita tai pyöräilijöitä. Kylätiet ovat kustannustehokas tapa kehittää jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita erityisesti pienissä taajamissa ja taajaman reuna-alueilla.

Tässä tutkielmassa tarkastelen neljän Lounais-Suomessa sijaitsevan kylätiekohteen pyöräilyverkkoja ja niihin liittyviä suunnitelmadokumentteja. Tutkielman kylätiekohteet ovat (1) Mathildedalin kylätie, Salo (2) Taipaleentien kylätie, Naantali (3) Billnäsin kylätie, Raasepori ja (4) Inspehtorinkadun 2–1-tie, Turku. Tutkielman tarkoituksena on tarkastella tutkimuskohteiden kylätien käyttöönoton merkitystä pyöräilyverkon yhteyksien muodostumisessa. Lisäksi suunnitelmadokumenteista analysoidaan kyläteiden ja niiden pyöräilyverkkojen huomiointia.

Tutkimusmenetelminä käytetään paikkatietomenetelmiä, dokumenttianalyysia ja asiantuntijahaastattelua. Paikkatietopohjaisilla verkostoanalyyseilla shortest path ja service area arvioidaan kyläteiden vaikutusta pyöräilyverkon yhdistyneisyyteen, jatkuvuuteen ja saavutettavuuteen vertailemalla tilannetta ennen ja jälkeen kylätien käyttöönoton. Pyöräilyverkkojen aineistona hyödynnetään Turun kaupungin Turun seudun pyöräilyverkoston lähireitit ja pääreitit -aineistoa sekä Väyläviraston Kävelyn ja pyöräilyn väylä -aineistoa, jota laajennettiin sen suppeuden takia itse digitoidulla aineistolla. Dokumenttianalyysissä analysoidaan viittä kylätiekohteisiin liittyvää suunnitelmadokumenttia. Analyysia lähestyttiin aineistovetoisesti koodaamalla ensin kyläteihin ja pyöräilyverkkoihin liittyvät yläluokat ja sitten niiden tarkempiin ominaisuuksiin liittyvät alaluokat. Asiantuntijahaastattelulla pyrittiin täydentämään tietoa kyläteiden suunnittelusta erityisesti yhteyksien näkökulmasta.

Verkostoanalyysien tuloksena kylätiet olivat parantaneet pyöräilyn yhteyksiä lähes kaikissa kylätiekohteissa. Erityisesti Billnäsin kylätien käyttöönotolla oli suuri merkitys, sillä sen avulla pystyttiin saavuttamaan neljä uutta kohdetta ja koulumatka kylätieltä lyheni huomattavasti. Inspehtorinkadulla 2–1-tiellä ei ollut vaikutuksia yhteyksiin tai kohteiden saavutettavuuteen, mutta siinä oli kyse laadukkaammasta jalankulun ja pyöräilyn ratkaisusta. Kylätiet huomioitiin dokumenteissa vaihtelevasti, eikä kylätien käsitettä aina määritelty niissä. Kylätiet esitettiin useimmiten mahdollisena ratkaisuna pyöräilyolosuhteiden parantamiseen niille soveltuvilla tieosuuksilla. Kylätiekohteiden pyöräilyverkoista tunnistettiin keskeisiä yhteyksien puutteita, mutta esitetyt parannukset ovat jääneet vielä suunnitelmavaiheeseen.

Kylätiet ovat toimiva keino laajentaa pyöräilyverkon yhteyksiä ja niiden laatua kustannustehokkaasti. Suurin hyöty kylätien käyttöönotolla yhteyksien kannalta on pyöräilyverkon katkoskohdissa, joista puuttuu yhteys.