Kaupunkihiljainen maiseman rytmittäjänä : osallistuva äänimaisemakartoitus Tampereen Iidesjärvellä

Abstract

Pro gradussani käsittelin kaupunkihiljaista äänimaisemaa ja sen kokemista Tampereen Iidesjärvellä. Äänimaiseman aiempaa tutkimusta, viheralueen suunnitteluaineistoa ja tutkimuksen aikana kokoamaani kokemuksellista paikkatietoa rinnakkain tarkastellen selvitin, mistä äänimaisema Iidesjärvellä koostui ja millainen merkitys rauhallisella äänimaisemalla oli siellä liikkuville. Kaupunkihiljaista äänimaisemaa tarkastelin humanistisen maantieteen, maiseman ja äänimaiseman aiempaa tutkimusta sekä niiden osallistuvia menetelmiä yhdistellen. Laadullisen tutkimuksen keinoin selvitin, miten arkista kaupunkihiljaista äänimaisemaa tuotettiin sekä millaisia kulttuurisia merkityksiä kaupunkihiljainen maisemana ja ympäristökokemuksena kantoi. Tarkoitukseni oli myös selvittää, kuinka heikosti kartalla piirtyvää ja paikan päällä rajautuvaa kaupunkihiljaista maisemaa ja sen kokemusta olisi mahdollista tutkia. Tutkin Iidesjärven äänimaisemaa empiirisesti kuuntelukävelyn ja kävelyhaastattelun aistietnografisilla menetelmillä. Monimenetelmäisessä tutkimusasetelmassa yhdistin erilaisia tausta-aineistoja ja sovelsin aineistoihin ja menetelmiin kohdistuvaa triangulaatiota. Haastattelu- ja kuuntelukävelyaineistossa kaupunkihiljaisen merkitykset ja käytänteet tarkentuivat kriittisen diskurssianalyysin ja artikulaatioteorian keinoin. Kaupunkihiljainen sai huomiota erityisenä auditiivisena järjestymisenä, jota erilaisista rationaalisuuksista käsin tuotetut diskurssit ja diskursiiviset käytännöt muokkasivat. Kaupunkihiljaista äänimaisemaa tarkastelin myös kaupunkitilaa ja ympäristökokemusta rytmittävänä elementtinä. Aineistolöytöjä artikulaatioteorian avulla tarkastellen huomioni kiinnittyi kaupunkihiljaiseen maisemaan vuorovaikutteisena tilaprosessina ja kulttuurin muokkaamana ympäristökokemuksena. Tilallista, tiedollista ja kehollista neuvottelua viheralueen auditiivisesta järjestymisestä käytiin vuorovaikutuksessa paitsi ihmisten, myös toislajisten ja teknologioiden kanssa. Monimenetelmäisen metodin koin tarkoituksenmukaisena, sillä se toi tutkimuskohteesta ymmärrystä, jota yksittäisellä metodivalinnalla ei olisi ollut mahdollista tuottaa. Eri tavoin koottuja paikkatietomenetelmiä ja -aineistoja myös triangulaation avulla keskusteluttamalla syvensin ymmärrystäni kaupunkihiljaisen maiseman luonteesta, arvosta ja merkityksistä. Teoriaa ja metodologiaa yhdistäväksi käsitteeksi pro gradussani muotoutui maiseman aktiivinen kuunteleminen, joka ilmentää myös siirrosta optisesta haptiseen tilakäsitykseen maiseman ja äänimaiseman teoreettis- metodologisessa tarkastelussa.