Eksistentiaalilauseet suomenoppijoiden puheessa
Ladataan...
761.75 KB
suljettu
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan suomenoppijoiden suullisissa tuotoksissa esiintyviä
eksistentiaalilauseita. Esimerkki prototyyppisestä aineistossa esiintyvästä
eksistentiaalilauseesta on kuvassa on kori: (20alku). Tutkielma kuuluu S2-tutkimuksen piiriin,
ja sen teoreettisena viitekehyksenä on käyttöpohjaisuuteen nojaavaa kognitiivinen
konstruktiokielioppi. Eksistentiaalilauseita analysoidaan DEMfad-mallin avulla, joka
mahdollistaa tietyn kielenpiirteen frekvenssin, tarkkuuden ja distribuution kehityksen
tarkastelun. Eksistentiaalilauseen tarkkuuden osalta huomioidaan erikseen niin adverbiaalin,
verbin kuin e-subjektinkin tarkkuus. Distribuution yhteydessä puolestaan tarkastellaan
aineistossa esiintyvien eksistentiaalilauseiden sanajärjestystä, verbien variaatiota,
adverbiaalien suuntasijoja ja monikon partitiivimuotoisia e-subjekteja.
Tutkielman aineisto koostuu suomessa pidetyn kuukauden pituisen suomen kielen ja
kulttuurin intensiivikurssin alussa ja lopussa opiskelijoilta kerätystä suullisesta aineistosta.
Sekä alku- että loppumittauksessa tehtävänantona oli kertoa mahdollisimman tarkasti, mitä
kahdessa sarjakuvassa tapahtuu. Aineiston keruutapa mahdollistaa alku- ja loppumittauksessa
tuotettujen suullisten aineistojen vertailun ja kurssin aikana tapahtuneen muutoksen
havainnoinnin. Kielitaitotasoltaan opiskelijat arvioitiin Eurooppalaisen viitekehyksen (2012)
mukaan pääosin tasoille A2 ja B1.
Aineiston eksistentiaalilauseiden suuri frekvenssi ilmentää tehtävänannon perustavanlaatuista
vaikutusta lausetyypin tuottomäärään: kuvasarjasta kertominen tuottaa luonnollisesti suuren
määrän eksistentiaalilauseita toisin kuin erilainen tehtävänanto tuottaisi. Tulokset osoittavat,
että aineiston lokatiivisten adverbiaalien tarkkuus kasvaa mittauskertojen välissä, kun taas e-
subjektien tarkkuus heikkenee. Verbien tarkkuus puolestaan on jo alkumittauksessa hyvin
suurta eikä merkittävää muutosta tapahdu. Lokatiivisten adverbiaalien tarkkuuden kasvuun
vaikuttaa erityisesti teemapaikan odotuksenvastaisten se-pronominien käytön väheneminen.
E-subjektien tarkkuuden heikkeneminen puolestaan johtuu erityisesti kompleksisen monikon
partitiivimuodon käytön lisääntymisestä eli distribuution kasvusta. Kaiken kaikkiaan
eksistentiaalilauseiden tarkkuuden osalta voidaankin sanoa, että adverbiaalien ja verbien
tarkkuus hallitaan e-subjektien tarkkuutta paremmin.
Tutkimustulokset osoittavat, että kirjallisten tuotosten tapaan myös puheessa
eksistentiaalilauseiden frekvenssi ja distribuutio edeltävät tarkkuuden kehitystä. Edelleen
voidaan havaita, että tarkkuuden osalta eniten norminvastaisuuksia esiintyy
eksistentiaalilauseiden e-subjekteissa. Yksittäisten informanttien alku- ja loppumittauksessa
kerättyjä suullisia tuotoksia vertailtaessa puolestaan voidaan havaita, että eksistentiaalilauseen
alatyypiksi luokiteltava omistuslauseen hallinta yleensä edeltää eksistentiaalilauseen hallintaa,
mitä myös yleinen opetusjärjestys tukee. Verrattaessa tämän tutkimuksen tuloksia aiempiin
eksistentiaalilauseita kirjallisissa tuotoksissa tarkastelleisiin tutkimuksiin voidaan havaita, että
suullisessa aineistossa käytetään enemmän pro-sanoja.