Maahantulijoiden ja rajavartijoiden oikeusturva väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain valossa

Abstract

Tässä ON-työssä on tarkoitus tuoda esille minkälaisia muutoksia laki väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi tuo maahantulijan ja rajavartijan oikeusturvaan. Tarkoituksena on analysoida, millaisia vaikutuksia lain käyttöönotolla on verrattuna normaalitilanteeseen. Lisäksi pohditaan lain jännitteisyyttä suhteessa EU-oikeuteen ja sen sisältämään palautuskieltoon.

Työssä hyödynnetään lainopillista metodia ja tutkimuslähteinä on käytetty kansallista lainsäädäntöä, asian kannalta merkittäviä EU-oikeuden säännöksiä, hallituksen esityksiä sekä oikeuskirjallisuutta. Tarkoituksena on havainnollistaa normaalitilannetta ennen lain käyttöönottoa tuomalla esiin kansallisesta lainsäädännöstä rajavartiolain ja ulkomaalaislain merkittävimmät säännökset koskien kansainvälisen suojan hakemista ja oikeusturvaa. EU-oikeuden suhdetta lakiin pohditaan erityisesti EU:n perusoikeuskirjan 18 ja 19 artiklojen näkökulmasta sekä menettelydirektiivin kannalta. Oikeusturvan käsitettä pyritään määrittelemään oikeuskirjallisuutta hyödyntäen, jotta on saatu luotua selkeä teoreettinen viitekehys maahantulijan ja rajavartijan oikeusturvan käsittelemiselle.

Työn johtopäätöksenä on, että laki väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi vaikuttaisi merkittävästi maahantulijan ja rajavartijan oikeusturvaan, jos se otettaisiin käyttöön. Maahantulijan oikeusturvan kannalta se heikentäisi merkittävästi pääsyä tehokkaisiin oikeusturvakeinoihin ja heikentäisi mahdollisuutta hakea kansainvälistä suojelua. Rajavartijan kannalta merkittävimmät muutokset ovat kohtuuttomasti lisääntynyt harkintavalta ja mahdollinen virkavastuun perusteella syntyvä rikosoikeudellinen vastuu. Lisäksi voidaan todeta lain olevan ristiriidassa EU-oikeuden turvaaman palautuskiellon kanssa.