Huvilan henki : Huvilarannan perhe- ja huvilayhteisön voimavara

dc.contributor.authorSalonen, Anne
dc.contributor.departmentfi=Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos|en=School of History, Culture and Arts Studies|
dc.contributor.facultyfi=Humanistinen tiedekunta|en=Faculty of Humanities|
dc.contributor.studysubjectfi=Digitaalinen kulttuuri, maiseman ja kulttuuriperinnön tutkimus|en=Digital Culture, Landscape and Cultural Heritage|
dc.date.accessioned2024-06-10T21:02:07Z
dc.date.available2024-06-10T21:02:07Z
dc.date.issued2024-05-01
dc.description.abstractPro gradu -tutkielmani pureutuu porilaisen huvila-alueen, Huvilarannan, kautta nykyasukkaiden ylläpitämään kulttuuriperintöprosessiin. Laadullisen tutkimukseni tutkimusaineisto koostuu kuudesta asukashaastattelusta, jotka keräsin vuosina 2020– 2023.Tutkimukseni pääkysymys selvittää asukkaiden kokeman huvilan hengen osuutta ensitapaamisesta aina asumiseen. Huvilan henki on luomani käsite huvilatutkimuskentälle, jolla tarkoitan asukkaan yksilöllistä tunnekokemusta huvilastaan. Sivututkimuskysymyksillä selvitän maiseman vaikutusta asukkaiden ostopäätökseen ja asumiseen sekä viranomaistahojen ja asukasyhteisön vaikutusta huviloissa ja huvila-alueella tehtäviin toimenpiteisiin. Huvilaranta kuuluu Museoviraston arvottamana maamme rakennettujen kulttuuriympäristöjen (RKY) joukkoon. Huvila-alue rajoittuu Porin Pihlavanlahteen ja huvilat ovat suojeltuja 1800- luvulla perustetun porvarishuvila-alueen harvoja säilyneitä rakennuksia. Niiden suojelupäätökset ovat1990-luvulta. Asukkaat ovat ostaneet huvilansa 2000-luvulla, kun Kemiran Vuorikemian tehdas päätti Satakunnan Museon vaikuttamana myydä entiset arvohuvilat suojavyöhykkeenä toimineen alueen sisältä. Tutkimuskohteina olevat huvilat olivat pitkään autioina, mikä on vaikuttanut huviloiden säilymiseen alkuperäiskuntoisina. Tämä seikka vaikuttaa vahvasti asukkaiden huvilan hengen kokemukseen, joka tutkimuksessani kumpuaa kolmesta jo Venetsia julistuksessa 1960-luvulla tärkeänä pidetystä kulttuuriperintöä koskevasta arvosta. Suomessa vapaa-ajan erilaisia asumuksia on lähes 600 000, mutta aiheesta tuotettua tutkimusta on vain vähän suhteutettuna huvilamäärään. Oman tutkimukseni kautta pyrin tuomaan rohkeutta huvilatutkimukseen. Kulttuuriperinnön tutkimuksessa on Suomessa tehty pioneerityötä rakennusperinnön kentällä tuoden suojeluun asukasnäkökulmaa. Oman tutkimukseni näen kulkevan edellä viitoitetuissa jalanjäljissä. Tutkimuskirjallisuutena olenkin käyttänyt yliopistomme omien professoreidemme ja jo emerita professorin tuottamaa kirjallisuutta. Empiiristä tutkimusaineistoa analysoin liittäen laadulliseen tutkimukseen ilmiöitä tutkivaa fenomenologiaa.
dc.format.extent115
dc.identifier.olddbid195151
dc.identifier.oldhandle10024/178204
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/19522
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2024061048553
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/178204
dc.subjectAsukasyhteisö, huvila-asukas, huvilan henki, kulttuuriperintöprosessi, rakennusperintö.
dc.titleHuvilan henki : Huvilarannan perhe- ja huvilayhteisön voimavara
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Salonen_Anne_opinnayte.pdf
Size:
7.17 MB
Format:
Adobe Portable Document Format