Oppivelvollisuuden laajenemiselle annetut merkitykset ja nuorten asema – diskurssianalyysi Helsingin Sanomien mielipidekirjoitusosiossa käydystä oppivelvollisuuskeskustelusta
570.01 KB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset440
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tämän Pro gradu -tutkielman aiheena on vuonna 2021 voimaan tullut oppivelvollisuusuudistus,
joka pidensi oppivelvollisuuden koskemaan toisen asteen koulutuksia. Tässä tutkimuksessa
pyrittiin selvittämään, millaisia merkityksiä oppivelvollisuuden laajenemiselle annetaan
julkisessa keskustelussa ja miten nuoret asemoidaan kyseisessä keskustelussa. Teoriaosuudessa
syvennytään oppivelvollisuuden historiaan ja suomalaisen koulutusjärjestelmän eri vaiheisiin
sen alkuajoista tähän päivään saakka. Toisessa osassa perehdytään tarkemmin toisen asteen
koulutuksiin ja kolmasluku käsittelee syrjäytymistematiikkaa, sekä nuoruutetta
elämänvaiheena.
Tutkimusaineistona on viisikymmentäyhdeksän Helsingin Sanomissa julkaistua
mielipidekirjoitusta. Aineisto rajattiin ajallisesti ja sisällöllisesti kattamaan kaikki 12.3.2019-
23.9.2021 välillä julkaistut oppivelvollisuutta käsittelevät mielipidekirjoitukset. Kyseessä on
laadullinen tutkimus, jonka teoreettinen viitekehys nojaa sosiaalisen konstruktionismin
ajatuksiin ja kielenkäytön seurauksia tuottavaan luonteeseen. Aineisto analysoitiin
diskurssianalyyttisin keinoin.
Tutkimuksen tuloksena tunnistettiin viisi erilaista diskurssia, joita olivat holhous-, kontrolli-,
mahdollisuus-, investointi- ja sivistysdiskurssi. Nämä diskurssit antavat omia merkityksiään
oppivelvollisuudelle ja asemoivat nuoret eri tavoin. Holhousdiskurssissa nuoret nähdään
suojeltavina ja oppivelvollisuus holhoamisen keinona. Kontrollidiskurssi näkee
oppivelvollisuuden tapana kontrolloida vastuuttomia nuoria. Mahdollisuusdiskurssissa
tarkastellaan oppivelvollisuuden merkitystä tukea tarvitsevien nuorten ja tuen tarjoamisen ja
mahdollistamisen kannalta. Investointidiskurssi näkee oppivelvollisuuden investointina ja
nuoret tulevaisuuden työvoimana. Sivistysdiskurssissa korostetaan koulutuksen tuomaa
sivistystä ja osaamista. Diskurssien sisällön esittelyn lisäksi tutkielmassa tarkastellaan
kyseisten diskurssien tuottamien puhetapojen potentiaalisia ideologisia seurauksia.