Oppivelvollisuuden laajenemiselle annetut merkitykset ja nuorten asema – diskurssianalyysi Helsingin Sanomien mielipidekirjoitusosiossa käydystä oppivelvollisuuskeskustelusta

Tietueen suppeat tiedot
dc.contributor.authorTemonen, Saara
dc.contributor.departmentfi=Kasvatustieteiden laitos|en=Department of Education|
dc.contributor.facultyfi=Kasvatustieteiden tiedekunta|en=Faculty of Education|
dc.contributor.studysubjectfi=Kasvatustiede (kasvatustieteiden laitos)|en=Educational Sciences|
dc.date.accessioned2023-10-20T21:10:33Z
dc.date.available2023-10-20T21:10:33Z
dc.date.issued2023-10-05
dc.description.abstractTämän Pro gradu -tutkielman aiheena on vuonna 2021 voimaan tullut oppivelvollisuusuudistus, joka pidensi oppivelvollisuuden koskemaan toisen asteen koulutuksia. Tässä tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, millaisia merkityksiä oppivelvollisuuden laajenemiselle annetaan julkisessa keskustelussa ja miten nuoret asemoidaan kyseisessä keskustelussa. Teoriaosuudessa syvennytään oppivelvollisuuden historiaan ja suomalaisen koulutusjärjestelmän eri vaiheisiin sen alkuajoista tähän päivään saakka. Toisessa osassa perehdytään tarkemmin toisen asteen koulutuksiin ja kolmasluku käsittelee syrjäytymistematiikkaa, sekä nuoruutetta elämänvaiheena. Tutkimusaineistona on viisikymmentäyhdeksän Helsingin Sanomissa julkaistua mielipidekirjoitusta. Aineisto rajattiin ajallisesti ja sisällöllisesti kattamaan kaikki 12.3.2019- 23.9.2021 välillä julkaistut oppivelvollisuutta käsittelevät mielipidekirjoitukset. Kyseessä on laadullinen tutkimus, jonka teoreettinen viitekehys nojaa sosiaalisen konstruktionismin ajatuksiin ja kielenkäytön seurauksia tuottavaan luonteeseen. Aineisto analysoitiin diskurssianalyyttisin keinoin. Tutkimuksen tuloksena tunnistettiin viisi erilaista diskurssia, joita olivat holhous-, kontrolli-, mahdollisuus-, investointi- ja sivistysdiskurssi. Nämä diskurssit antavat omia merkityksiään oppivelvollisuudelle ja asemoivat nuoret eri tavoin. Holhousdiskurssissa nuoret nähdään suojeltavina ja oppivelvollisuus holhoamisen keinona. Kontrollidiskurssi näkee oppivelvollisuuden tapana kontrolloida vastuuttomia nuoria. Mahdollisuusdiskurssissa tarkastellaan oppivelvollisuuden merkitystä tukea tarvitsevien nuorten ja tuen tarjoamisen ja mahdollistamisen kannalta. Investointidiskurssi näkee oppivelvollisuuden investointina ja nuoret tulevaisuuden työvoimana. Sivistysdiskurssissa korostetaan koulutuksen tuomaa sivistystä ja osaamista. Diskurssien sisällön esittelyn lisäksi tutkielmassa tarkastellaan kyseisten diskurssien tuottamien puhetapojen potentiaalisia ideologisia seurauksia.
dc.format.extent55
dc.identifier.olddbid192880
dc.identifier.oldhandle10024/175944
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/18360
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe20231019140659
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/175944
dc.subjectoppivelvollisuus, oppivelvollisuusuudistus, oppivelvollisuuden laajeneminen, toinen aste
dc.titleOppivelvollisuuden laajenemiselle annetut merkitykset ja nuorten asema – diskurssianalyysi Helsingin Sanomien mielipidekirjoitusosiossa käydystä oppivelvollisuuskeskustelusta
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Name:
_Temonen_Saara_Opinnayte_.pdf
Size:
570.01 KB
Format:
Adobe Portable Document Format
Lataa

Kokoelmat

Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (kokotekstit)