”Vaikka kirjan tapahtumilla ja hahmoilla olisi vastineensa todellisuudessa, romaanissa ne ovat osa fiktiivistä tarinaa. Siksi myös Sylvia Plath on tässä teoksessa kuvitteellinen hahmo”: Miten Elin Cullhedin Euforia: romaani Sylvia Plathista määrittelee biofiktion?
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset88
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tutkielmassani tarkastelen Elin Cullhedin vuonna 2022 julkaistua romaania Euforia: romaani Sylvia Plathista. Teos on lajiltaan biofiktio, ja lähestynkin romaania lajitutkimuksen näkökulmasta. Merkittävimpinä lähteinäni minulla on käytössä Dorrit Cohnin Fiktion mieli (1999) ja Maarit Leskelä-Kärjen Toisten elämät. Kirjoituksia elämäkerroista (2017). Pohdin, miten kyseinen romaani määrittelee biofiktion. Lähestyn kysymystä muutamasta eri näkökulmasta. Koska biofiktio on nimensä mukaan fiktiota, selvitän onko välttämätöntä, että lukijalla on taustatietoa todellisesta henkilöstä, jota romaani käsittelee. Seuraavassa luvussa pohdin Cullhedin suhdetta Plathiin, ja mitä vaikutuksia suhteella on tähän biofiktioon. Viimeiseksi tarkastelen kysymystä: ”Mikä on biofiktion hyöty?”.
Päädyin tutkielmassani siihen, että biofiktion funktio ei ole toimia referentiaalisena teoksena, jonka voisi lukea luottaen siihen, että kaikki on totta. Lukija ikään kuin tekee kirjailijan kanssa sopimuksen fiktiivisyydestä. Selvitin, että jos biofiktion kirjoittajalla on jokin henkilökohtainen suhde romaanin todelliseen henkilöön, vaikuttaa se teokseen. Cullhed kuvailee kokeneensa aina, että Plath on hänen sielunsisarensa, mikä on voinut vaikuttaa siihen, että hän on valinnut lajiksi juuri biofiktion. Koska Plath on Cullhedille niin tuttu, voi hän lainata omaa ääntänsä romaanin Sylvialle. Päädyn siihen, että biofiktion tärkein funktio on kuvastaa jotain sitä inspiroitunutta henkilöä laajempaa, mihin lukijat voivat samastua, kuten Sylvian kamppailut äitinä ja avioliitossa.