Saisinko tämän tanssin? – Tanssin oikeudellinen asema tekijänoikeusjärjestelmässä : Koreografin ja tanssijan oikeudellinen suoja ja sen suhde kulttuuriseen kestävyyteen

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan koreografin tekijänoikeudellisen suojan ja esiintyvän taiteilijan lähioikeuksien välistä suhdetta tanssissa sekä sitä, miten nykyinen tekijänoikeusjärjestelmä vaikuttaa tanssin kulttuuriseen kestävyyteen. Tanssi on taidemuotona kollektiivinen, kehollinen ja muuntuva, ja joissain tilanteissa se ei täysin istu tekijänoikeusjärjestelmän rakenteisiin. Tämä voi johtaa tilanteisiin, joissa oikeudet jakautuvat osapuolten välillä epätasapainoisesti. Koreografin teos saa tekijänoikeussuojaa, kun taas tanssijan luova panos jää pääosin lähioikeuksien piiriin, vaikka tanssijan tulkinta, liikkeellinen muotoilu ja improvisaatio voivat olla olennainen osa teoksen lopullista muotoa.

Tutkimusmenetelmänä käytetään oikeusdogmatiikkaa, jota täydennetään oikeusvertailevalla ja analogisella tarkastelulla suhteessa muihin taiteenaloihin, erityisesti musiikkiin ja sirkustaiteeseen. Teoreettisena viitekehyksenä toimii kulttuurisen kestävyyden käsite, jonka avulla arvioidaan, miten oikeudellinen järjestelmä tukee tanssin elävää perinnettä ja taiteellista monimuotoisuutta.

Keskeinen tutkimustulos on, että nykyinen tekijänoikeusjärjestelmä ei kaikilta osin vastaa tanssin käytäntöjä. Tanssijan luova panos jää usein oikeudellisesti näkymättömäksi, ja muun muassa tanssin dokumentoinnin vaikeus saattaa heikentää oikeuksien toteutumista. Kulttuurisen kestävyyden näkökulmasta järjestelmä tukee tanssia vain osittain. Johtopäätöksissä esitetään, että tanssin erityisluonne tulisi huomioida tarkemmin esimerkiksi sopimuskäytäntöjä vahvistamalla tai kehittämällä tanssille soveltuvia erityisratkaisuja.