Descartesin ontologisesta argumentista

dc.contributor.authorLakanen, Oliver
dc.contributor.departmentfi=Filosofian, poliittisen historian ja valtio-opin laitos|en=Department of Philosophy, Contemporary History and Political Science|
dc.contributor.facultyfi=Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Social Sciences|
dc.contributor.studysubjectfi=Filosofia|en=Philosophy|
dc.date.accessioned2025-10-22T21:03:23Z
dc.date.available2025-10-22T21:03:23Z
dc.date.issued2025-09-25
dc.description.abstractTässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen René Descartesin (1596–1650) ontologista argumenttia osana kartesiolaista filosofiaa ja Mietiskelyt-teosta. Tutkielmassa ontologisella argumentilla tarkoitetaan argumenttia, jossa Jumalan olemassaolo johdetaan Jumalan olemuksesta. Pyrin osoittamaan, miten aikaisemmassa Descartes-tutkimuksessa ontologisen argumentin rooli laajemmassa kartesiolaisessa filosofisessa projektissa on jäänyt epäselväksi. Tutkielmassa Mietiskelyt-teoksen viidennen mietiskelyn ontologinen argumentti pyritäänkin näkemään ja sijoittamaan osaksi laajempaa kartesiolaista epistemologis-metafyysis-teologista kokonaisuutta, jossa Ego havaitsee Jumalan toden ja muuttumattoman luonnon ja tuosta havaitsemisesta johtaa, että hänen selvät ja tarkat havaintonsa ovat välttämättä tosia. Tutkielman tutkimuskysymyksenä on, miksi Descartes todistaa Jumalan olemassaolon kaksi kertaa – ensin kolmannessa ja toiseksi viidennessä mietiskelyssä. Jumalan olemassaolo todistetaan ensin Mietiskelyjen kertoja-päähenkilö Egon introspektiivisella tutkimuksella omasta olemuksestaan sekä Jumalan ideasta. Tämän avulla Jumalan mahdollisen epätäydellisyyden aiheuttama Jumala-epäily voidaan kumota. Tuon todistuksen jälkeen Jumalan olemassaolo todistetaan vielä Egon mielen ulkopuolisen Jumalan toden ja muuttumattoman luonnon avulla – ontologisella argumentilla. Tutkielmassa osoitetaan, miksi vasta ontologisella argumentilla Ego saavuttaa lopullisen, täydellisen varmuuden omiin epistemologisiin kykyihinsä. Ontologista argumenttia analysoidaan Jean-Luc Marionin, Martial Gueroult’n, Anne Ashley Davenportin sekä John Carrieron Descartes-sekundäärikirjallisuuden avulla. Samalla näitä Descartes-tutkijoita analysoidaan kriittisesti sekä osoitetaan, miksi ne eivät ole kyenneet vastaamaan täydellisesti kysymykseen siitä, miksi Descartes todistaa Jumalan olemassaolon kahdesti.
dc.format.extent52
dc.identifier.olddbid211314
dc.identifier.oldhandle10024/194334
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/16841
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe20251021102573
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/194334
dc.subjectDescartes, ontologinen argumentti, epistemologia, metafysiikka, ontologia, teologia, välttämättömyys, varmuus, epäily, Cottingham, varhaismoderni filosofia
dc.titleDescartesin ontologisesta argumentista
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Lakanen_Oliver_opinnayte.pdf
Size:
534.2 KB
Format:
Adobe Portable Document Format