Moraaliväitteiden mielekkyyden edellytykset

Abstract

Tarkastelen tässä tutkielmassa moraaliväitteiden totuusarvoluonteen edellyttämiä ehtoja. Väitteillä tarkoitan sellaisia kielellisiä ilmaisuja, joiden tarkoitus on esittää jokin asiasisältö totena tai epätotena. Koska väitteille on ominaista jonkin asian esittäminen totena tai epätotena, käytän termiä ”mielekäs” kuvaamaan sellaisia väitteitä, jotka voivat ainakin teoriassa olla tosia tai epätosia ja termiä ”epämielekäs” kuvaamaan sellaisia, joilla ei voi olla tosi–epätosi-totuusarvoluonnetta ollenkaan. Näin ollen moraaliväitteiden mielekkyys edellyttää totuusarvoluonnetta.

Käyn tutkielmassa läpi mitä moraaliväitteet tarkoittavat eri etiikanteorioissa, mitä ilmaisujen totuus tai epätotuus tarkoittaa ja edellyttää, sekä miten väitteiden kielellinen rakenne on suhteessa niiden ilmaisemaan totuuteen. Käytän merkittävän osan työstä viittaamisen teorian käsittelyyn, sillä tulen totuudenteoriaa käsitellessäni siihen tulokseen, että totuus on aina totuutta jostain ja siten edellyttää viittaamista totuuden kohteeseen. En kuitenkaan määrittele tarkemmin mitä totuuteen liittyvän viittauksen mahdolliset kohteet ovat vaan hyväksyn, että viittaaminen voi kohdistua sellaisiinkin asioihin, jotka eivät ole metafyysisesti perustavia. Käsittelen myös sitä, miten yksittäisten käsitteiden esittämisessä totena sitoudutaan myös kyseisten käsitteiden edellytyksien totuuteen, ja siten moni käsite kantaa lauseeseen mukanaan joukon ontologisia kantoja. Käytän apunani erityisesti Gottlob Fregen näkemyksiä viittaamisesta ja totuudesta, sekä Willard Van Orman Quinen teoriaa ontologisista sitoumuksista.