Matemaattisen minäpystyvyyden, matematiikka-asenteen ja matematiikka-ahdistuksen yhteydet oppimistuloksiin
Ladataan...
326.75 KB
suljettu
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tämä Pro gradu -tutkielma on kirjallisuuskatsaus minäpystyvyyden, matematiikka-asenteen ja matematiikka-ahdistuksen vaikutuksista oppimistuloksiin. Tutkielma painottuu yläasteikäisiä oppilaita käsitteleviin tutkimuksiin, mutta myös iän vaikutus on otettu tutkielmassa huomioon. Tieteellisiin tutkimuksiin perustuvalla kirjallisuuskatsauksella on pyritty selvittämään, miten minäpystyvyys, matematiikka-asenne ja matematiikka-ahdistus ovat yhteydessä matematiikan oppimistuloksiin. Lisäksi selvitetään, millä opetuskäytänteillä voidaan vahvistaa minäpystyvyyttä, muokata matematiikka-asennetta positiivisemmaksi ja vähentää matematiikka-ahdistusta. Lopuksi selvitetään vielä, millainen yhteys näillä kaikilla on toisiinsa.
Minäpystyvyyden ja oppimistulosten yhteys vaihtelee minäpystyvyyden lähteiden mukaan. Onnistumiskokemusten yhteys oppimistuloksiin on kaikkein suurin ja se toistuu useissa tutkimuksissa. Matematiikka-asenteen yhteys oppimistuloksiin ei ole niin yksiselitteinen ja riippuu myös tutkimuksista, lasketaanko matematiikka-ahdistus osaksi matematiikka-asennetta vai ei. Matematiikka-asenteen yhteys oppimistuloksiin on kuitenkin positiivinen muttei vahva.
Yhteys kolmen affektiivisen tekijän välillä voi olla suuri, mutta se ei ole yksiselitteinen. Jos oppilas kokee suurta matematiikka-ahdistusta, on hänen matematiikka-asenteensa negatiivinen, mikä voi johtaa heikkoon matemaattiseen minäpystyvyyteen. Myös heikko minäpystyvyys voi vaikuttaa heikentyneeseen matematiikka-asenteeseen ja luoda matematiikka-ahdistusta. Kuitenkaan ei ole selvää yhteyttä, että kaikilla oppilailla, joilla on heikko minäpystyvyys olisi myös negatiivinen matematiikka-asenne tai että he kokisivat matematiikka-ahdistusta.
Tutkimukset osoittavat kuitenkin vahvaa yhteyttä opetuskäytänteissä. Oli kyse minäpystyvyyden vahvistamisesta, matematiikka-asenteen vahvistamisesta tai matematiikka-ahdistuksen lieventämisestä, käy ilmi, että tietyillä opetuskäytänteillä on positiivisia vaikutuksia. Tutkielman luvussa viisi esitellään näitä kirjallisuudessa esille nousseita opetuksellisia lähtökohtia.