Matemaattisen minäpystyvyyden, matematiikka-asenteen ja matematiikka-ahdistuksen yhteydet oppimistuloksiin

Abstract

Tämä Pro gradu -tutkielma on kirjallisuuskatsaus minäpystyvyyden, matematiikka-asenteen ja matematiikka-ahdistuksen vaikutuksista oppimistuloksiin. Tutkielma painottuu yläasteikäisiä oppilaita käsitteleviin tutkimuksiin, mutta myös iän vaikutus on otettu tutkielmassa huomioon. Tieteellisiin tutkimuksiin perustuvalla kirjallisuuskatsauksella on pyritty selvittämään, miten minäpystyvyys, matematiikka-asenne ja matematiikka-ahdistus ovat yhteydessä matematiikan oppimistuloksiin. Lisäksi selvitetään, millä opetuskäytänteillä voidaan vahvistaa minäpystyvyyttä, muokata matematiikka-asennetta positiivisemmaksi ja vähentää matematiikka-ahdistusta. Lopuksi selvitetään vielä, millainen yhteys näillä kaikilla on toisiinsa. Minäpystyvyyden ja oppimistulosten yhteys vaihtelee minäpystyvyyden lähteiden mukaan. Onnistumiskokemusten yhteys oppimistuloksiin on kaikkein suurin ja se toistuu useissa tutkimuksissa. Matematiikka-asenteen yhteys oppimistuloksiin ei ole niin yksiselitteinen ja riippuu myös tutkimuksista, lasketaanko matematiikka-ahdistus osaksi matematiikka-asennetta vai ei. Matematiikka-asenteen yhteys oppimistuloksiin on kuitenkin positiivinen muttei vahva. Yhteys kolmen affektiivisen tekijän välillä voi olla suuri, mutta se ei ole yksiselitteinen. Jos oppilas kokee suurta matematiikka-ahdistusta, on hänen matematiikka-asenteensa negatiivinen, mikä voi johtaa heikkoon matemaattiseen minäpystyvyyteen. Myös heikko minäpystyvyys voi vaikuttaa heikentyneeseen matematiikka-asenteeseen ja luoda matematiikka-ahdistusta. Kuitenkaan ei ole selvää yhteyttä, että kaikilla oppilailla, joilla on heikko minäpystyvyys olisi myös negatiivinen matematiikka-asenne tai että he kokisivat matematiikka-ahdistusta. Tutkimukset osoittavat kuitenkin vahvaa yhteyttä opetuskäytänteissä. Oli kyse minäpystyvyyden vahvistamisesta, matematiikka-asenteen vahvistamisesta tai matematiikka-ahdistuksen lieventämisestä, käy ilmi, että tietyillä opetuskäytänteillä on positiivisia vaikutuksia. Tutkielman luvussa viisi esitellään näitä kirjallisuudessa esille nousseita opetuksellisia lähtökohtia.