Kohti omaa tahtoa : Diskurssianalyysi Suomen aborttilainsäädäntöä koskevista eduskunnan täysistuntopuheista vuosilta 1949, 1970 ja 2022

Tietueen suppeat tiedot
dc.contributor.authorSärkelä, Aino
dc.contributor.departmentfi=Filosofian, poliittisen historian ja valtio-opin laitos|en=Department of Philosophy, Contemporary History and Political Science|
dc.contributor.facultyfi=Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Social Sciences|
dc.contributor.studysubjectfi=Poliittinen historia|en=Contemporary History|
dc.date.accessioned2025-12-23T22:30:34Z
dc.date.available2025-12-23T22:30:34Z
dc.date.issued2025-12-23
dc.description.abstractTässä tutkielmassa käsittelen Suomen aborttilainsäädännön muutoksiin liittynyttä eduskuntakeskustelua. Aborttilaista on säädetty eduskunnassa kolme kertaa: vuosina 1949, 1970 ja 2022. Tutkielman menetelmä on diskurssianalyysi ja valitsemani diskurssit ovat uskonnollinen, oikeudellinen ja väestöpoliittinen diskurssi. Tutkimuskysymykseni on, miten nämä kolme diskurssia ilmenevät lakiuudistuksia edeltäneissä täysistuntokeskusteluissa. Alkuperäisaineistoni koostuu kolmesta eduskunnan täysistuntopöytäkirjasta. Tutkielmani etenee diskurssikohtaisin käsittelyluvuin, joista jokaisen olen jakanut kolmeen osaan tarkasteluvuoden mukaan. Diskurssianalyysin rinnalla toimii teoreettinen viitekehys, joka on rakentunut abortin politisoitumista tutkineiden Ritva Nätkinin ja Ilpo Helénin teosten pohjalta. Tärkeään asemaan tutkielmassa asettuu myös Väestöliiton tutkimussarjat, joista Marketta Ritamiehen ja Miina Keski-Petäjän väestöpoliittiset tutkimukset ovat oleellinen osa tutkielman teoreettista pohjaa. Keskeisinä havaintoina primääriaineistosta ovat diskurssien ilmeneminen ja niiden muutos. Väestöpoliittinen diskurssi on koko tarkasteluvälillä eniten käytetty diskurssi. Oikeudellinen diskurssi puolestaan ilmenee vuoden 2022 keskustelussa yleisimpänä, mutta aiemmissa keskusteluissa se jää melko harvinaiseksi. Tästä voidaan tehdä mielenkiintoisia päätelmiä oikeuskeskeisyyden noususta. Uskonnollinen diskurssi näyttäytyy kohtuullisen vakaana läpi tarkasteluvälin. Kokonaisuudessaan aborttioikeuden kehitys voidaan primääriaineiston ja tutkimuskirjallisuuden perusteella nähdä eräänlaisena siirtymänä kollektivismista individualismiin.
dc.format.extent32
dc.identifier.olddbid211910
dc.identifier.oldhandle10024/194929
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/1201
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe20251223124956
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/194929
dc.subjectabortti, aborttilaki, aborttioikeus, diskurssianalyysi, eduskunta, raskaudenkeskeytys, täysistunto, väestöpolitiikka
dc.titleKohti omaa tahtoa : Diskurssianalyysi Suomen aborttilainsäädäntöä koskevista eduskunnan täysistuntopuheista vuosilta 1949, 1970 ja 2022
dc.type.ontasotfi=Kandidaatintutkielma|en=Bachelor's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Name:
Kandidaatintutkielma_Aino_S%C3%A4rkel%C3%A4.pdf
Size:
422.64 KB
Format:
Adobe Portable Document Format
Lataa

Kokoelmat

Kandidaatin tutkielmat (kokotekstit)