Eri ikäisistä lapsista koostuva erityisopetuksen pienryhmä sosiaalisena tilana : erityisopettajien ja koulunkäynnin ohjaajien näkökulma

Abstract

Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella millainen on eri ikäisistä lapsista koostuva erityisopetuksen pienryhmä sosiaalisena tilana, mitä pedagogisia ratkaisuja ja ryhmänohjauskäytänteitä erityisopettajat ja ohjaajat käyttävät tällaisen ryhmän opetuksessa, sekä miten tällaisesta pienryhmästä saa muodostumaan yhtenäisen luokan. Kysyn myös haastateltavien käsityksiä pienryhmästä ratkaisuna erityisen tuen tarpeen oppilaiden opetuksen järjestämiseksi. Lisäksi kysyn opettajien ja ohjaajien tuntemuksia siitä, ovatko he saaneet riittävästi koulutusta työskennelläkseen eri ikäisistä lapsista koostuvassa erityisopetuksen pienryhmässä ja toivoisivatko he jotain lisäkoulutusta tukemaan työtään. Haastattelin tutkimukseeni neljästä erityisopetuksen pienryhmästä jokaisesta yhtä erityisopettajaa ja yhtä koulunkäynnin ohjaajaa eli kahdeksaa henkilöä. Jokaisessa pienryhmässä on oppilaita useammalta kuin kahdelta luokka-asteelta. Kaikki pienryhmät toimivat Etelä-Suomessa. Koulujen oppilasmäärät vaihtelivat alle 50:stä usean sadan oppilaan kouluihin. Tutkimuksen aineisto koostuu kahdeksasta puolistrukturoidusta teemahaastattelusta. Aineisto analysoitiin käyttäen laadullista aineistolähtöistä sisällönanalyysimenetelmää. Aineistolähtöisestä sisällönanalyysistä muodostui tutkimuskysymysten alle teemoja ja kokoavia teemoja. Tuloksista esiin nousevia kokoavia teemoja olivat heterogeenisuus, dynaamisuus, vertaisoppiminen, toimivat pedagogiset ratkaisut, hyväksi havaitut ohjauskäytännöt, yksilöistä luokaksi ja yhteishengen vahvistaminen. Lisäksi haastatteluissa nousi esiin läpileikkaavana teemana toimiva aikuistiimi. Haastatteluissa nousi esiin moniluokka-asteisen erityisopetuksen pienryhmän dynaaminen ja heterogeeninen luonne, korostaen aikuistiimin joustavuutta ja mukautumista oppilaiden erilaisiin tarpeisiin ja oppimistavoitteisiin. Toimivina pedagogisina ratkaisuina tuotiin esiin jakaminen, strukturointi, ennakointi ja positiivinen pedagogiikka ja hyväksi havaittuina ohjauskäytänteinä nousi esiin rajojen luominen, rauhallisuus, rutiinit, ennakointi, kärsivällisyys, ymmärtäväisyys, kannustaminen, kehuminen ja aito, reilu oppilaan kohtaaminen. Opettajien ja ohjaajien mielestä toiminnalliset hetket ja ryhmän yhteiset projektit sekä palkintojärjestelmät vahvistavat ryhmädynamiikkaa ja rakentavat luokan yhteishenkeä. Haastatteluissa nousi erityisen tärkeänä esiin aikuistiimin tiivis yhteistyö. Selkeä roolijako ryhmän aikuisten välillä todettiin olevan keskeinen tekijä ryhmän sujuvassa toiminnassa ja oppilaiden hyvinvoinnin tukemisessa. Opettajien ja ohjaajien mielestä erityisopetuksen pienryhmä tarjoaa toimivan oppimisympäristön, joka mahdollistaa yksilöllisen tuen ja opetuksen erityistä tukea tarvitseville oppilaille, edistäen siten oppimista ja hyvinvointia koulussa.