Varhaiskasvatusikäisten lasten hyppytaitojen havainnointi ja tarkastelu osana varhaiskasvatusta

Abstract

Aktiivisesti liikkuvien lasten tiedetään kehittyvän motorisesti nopeammin verrattuna vähemmän liikkuviin lapsiin. Lapsen uuden taidon oppimiseen voidaan vaikuttaa tukemalla lasten motoristen taitojen kehitystä. Varhaiskasvatuksella on laajat mahdollisuudet vaikuttaa lasten motoristen taitojen kehitykseen, koska varhaiskasvatus tavoittaa merkittävän osan suomalaisista lapsista. Lasten motoristen taitojen kehityksellä on merkittävä vaikutus lasten tulevaisuuteen. Tämän vuoksi on tärkeää tutkia, kuinka varhaiskasvatuksessa tapahtuva liikkumistaitojen kehitys etenee ja miten se vaihtelee lapsien välillä. Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, millaisia motorisia valmiuksia lapsilla on keskittyen kolmen eri liikkumistaidon vaihteluihin. Tutkimuskysymykseksi muodostui miten 4–6-vuotiaiden lasten liikkumistaidot eroavat toisistaan varhaiskasvatuksessa. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tulossuuntautuneena tapaustutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin yhden suomalaisen päiväkodin 4–6-vuotiaiden lasten kahdesta ryhmästä elokuun 2024 aikana. Tutkimusaineiston otoskooksi muodostui 41:den lapsen suoritusten havainnointi. Lapsien liikkumistaitoja arvioitiin empiirisesti havainnoimalla ja pisteyttämällä lasten suoritukset laatukriteerien mukaisesti. Tulosten perusteella voidaan todeta lasten osaavan tasaponnistushypyn ja kinkkaushyppelyn taitavasti. Vuorohyppelyn tulokset jäivät taidoista matalammalle tasolle keskiarvon ollessa 64 prosenttia. Johtopäätöksenä voidaan todeta vuorohyppelyn olevan lapsille haastavampaa oppia tasaponnistushyppyyn ja kinkkaushyppelyyn verrattuna. Tärkeää on ymmärtää, että jokaisen lapsen motoriset taidot kehittyvät yksilöllisesti. Liikkumistaitoja pitää pystyä arvioimaan varhaiskasvatuksessa, jotta lapsilla on mahdollisuus kehittyä omalla taitotasolla.