Kansallinen turvallisuus vs. perusoikeudet : Lainsäädäntötutkimus tiedustelulakihankkeesta
859.51 KB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset1391
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tutkimuksen aiheena on turvallisuusviranomaisten harjoittaman tiedustelutoiminnan ja
erityisesti tietoliikennetiedustelun saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöämme.
Tiedonhankintalakityöryhmä muodostettiin 13.12.2013, ja sen tehtäväksi annettiin
lainsäädännön kehittäminen turvallisuusviranomaisten tiedonhankintakyvyn
parantamiseksi. Mietinnössä arvioitiin myös tiedustelua koskevan lainsäädännön
kehittämistarpeita. Työryhmä ehdotti, että hallitus käynnistäisi tarvittavat toimenpiteet
tiedustelua koskevan lain tai lakien säätämiseksi. Tiedustelulla olisi tarkoitus hankkia
kansallisen turvallisuuden kannalta välttämätöntä tietoa muun muassa vakavista
kansainvälisistä uhista.
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää minkälaisilla uhkakuvilla tai muilla perusteilla
tiedustelulakihanketta Suomeen vaaditaan sekä minkälaisia argumentteja
lainvalmistelussa mukana olevat osapuolet esittävät niistä toimivaltuuksista ja keinoista,
joilla tiedustelua olisi tarkoitus harjoittaa. Lisäksi pyrkimyksenä on saada selville mitkä
perus- ja ihmisoikeudet ja miten niitä vaaditaan huomioonotettavaksi säädösprosessin
valmisteluvaiheessa.
Tutkimuksessa käytetään pääasiassa aineistoa, joka oli tiedustelulakihankkeesta
saatavilla toukokuussa 2015 ja kohteena on lainsäädäntöprosessin ensimmäisen
lausuntokierroksen valmisteluvaihe. Virallislähteinä tuossa vaiheessa olivat
tiedonhankintalakityöryhmän mietintö lausuntopyyntöineen, liikenne- ja
viestintäministeriön edustajan eriävä mielipide em. mietintöön ja mietinnöstä annetut 74
erillistä lausuntoa (252 A4 –sivua).
Tutkimuksen pääasiallisena tutkimusmenetelmänä on kvalitatiivinen eli laadullinen,
jonka avulla on sisällönanalyysin keinoin löytää ja eritellä aineistosta esiin nousevia
teemoja ja argumentteja hankkeen puolesta ja vastaan.
Lakihanketta puoltavien lausuntojen merkittävimmäksi teemaksi nousi tiedustelutiedon
välttämättömyys turvallisuuden takaamiseksi. Vastustavien lausuntojen merkittävin
teema oli, että esitetty tietoliikennetiedustelu on tehotonta. Esitettyjen tiedustelukeinojen
vaarantamat keskeisimmät perusoikeudet ovat yksityiselämän suoja ja luottamuksellisen
viestin salaisuuden suoja. Lisäksi voitiin todeta, ettei kansallinen turvallisuus sovellu
luottamuksellisen viestin salaisuuden rajoitusperusteeksi.