Aikuisten S2-oppijoiden suomen kielen morfologinen prosessointi ja siihen liittyvät morfofonologiset ja -syntaktiset haasteet sekä L1-kielten vaikutukset
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset172
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Suomen kielen hallitseminen toisena kielenä (S2) edellyttää monimutkaisten morfologisten, morfosyntaktisten ja morfofonologisten rakenteiden hallintaa, johon tiedetään voivan vaikuttaa muun muassa kielenoppijan äidinkieli (L1). S2-oppijoiden morfologinen prosessointi ja sen haasteet ovat jääneet vähemmälle huomiolle natiivipuhujiin keskittyneen tutkimuksen seurauksena. Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastelen S2-oppijoiden morfologista prosessointia ja haasteita, joita suomen kielen morfosyntaksin ja -fonologian hallinnassa on havaittu, sekä L1-kielten vaikutuksia ilmiöön.
Toteutin kandidaatintutkielmani systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, johon hain artikkeleita APA PsycArticles-, APA PsycInfo-, PubMed-, ERIC- ja Linguistics and Language Behavior Abstracts -tietokannoista. Katsaukseni aineistoon valikoitui ainoastaan vertaisarvioituja tutkimuksia, joissa tutkittiin aikuisten S2-oppijoiden morfologista prosessointia vähintään yhdestä seuraavista näkökulmista; prosessointireitin valikoituminen, morfosyntaktiset haasteet suomen kielessä, morfofonologiset haasteet suomen kielessä ja L1-kielen vaikutus. Lopullinen katsausaineistoni koostui kahdeksasta artikkelista.
S2-oppijoiden morfologisen prosessoinnin tutkimiseen käytettiin behavioraalisia, neurokognitiivisia ja lingvistisiä menetelmiä, joilla analysoitiin sekä S2-oppijoiden kielen reseptiivistä että produktiivista hallintaa. Tulokset osoittivat, että S2-oppijat kykenevät jäsentämään suomen kielen morfologiaa dekomposition kautta, mutta prosessointireitin käynnistymiseen vaikuttavat oppijan suomen kielen taitotaso sekä L1-kielen typologia. Tulokset osoittavat myös, että S2-oppijoilla on haasteita suomen kielen morfosyntaksin ja -fonologian hallinnassa. Morfofonologian haasteet liittyvät erityisesti suomen kielen astevaihteluun, kun taas morfosyntaksin suomen kielen dynaamisuuteen liittyen paikallissijamuotojen valintaan sekä kollokaatioihin. Katsauksessa havaittiin sekä prosessointia edistävää että hidastavaa L1-kielen vaikutusta, ja positiivisen vaikutuksen havaittiin olevan yhteydessä L1- ja L2-kielten typologiseen läheisyyteen.
Tutkielmani tulosten perusteella totean, että suomen kielen morfologisten säännönmukaisuuksien hallinta aiheuttaa kokonaisvaltaisesti haastetta S2-oppijoiden suomen kielen omaksumiselle ja morfologiselle prosessoinnille. Tutkimusnäyttö aiheesta on kuitenkin vielä rajallista vähäisen tutkimusmäärän vuoksi, mutta osoittaa jo, että ilmiöön tulisi kiinnittää huomiota suomi toisena kielenä -kielenopetuksessa tehokkaan oppimisen takaamiseksi.