Aikuisten S2-oppijoiden suomen kielen morfologinen prosessointi ja siihen liittyvät morfofonologiset ja -syntaktiset haasteet sekä L1-kielten vaikutukset

Abstract

Suomen kielen hallitseminen toisena kielenä (S2) edellyttää monimutkaisten morfologisten, morfosyntaktisten ja morfofonologisten rakenteiden hallintaa, johon tiedetään voivan vaikuttaa muun muassa kielenoppijan äidinkieli (L1). S2-oppijoiden morfologinen prosessointi ja sen haasteet ovat jääneet vähemmälle huomiolle natiivipuhujiin keskittyneen tutkimuksen seurauksena. Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastelen S2-oppijoiden morfologista prosessointia ja haasteita, joita suomen kielen morfosyntaksin ja -fonologian hallinnassa on havaittu, sekä L1-kielten vaikutuksia ilmiöön. Toteutin kandidaatintutkielmani systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, johon hain artikkeleita APA PsycArticles-, APA PsycInfo-, PubMed-, ERIC- ja Linguistics and Language Behavior Abstracts -tietokannoista. Katsaukseni aineistoon valikoitui ainoastaan vertaisarvioituja tutkimuksia, joissa tutkittiin aikuisten S2-oppijoiden morfologista prosessointia vähintään yhdestä seuraavista näkökulmista; prosessointireitin valikoituminen, morfosyntaktiset haasteet suomen kielessä, morfofonologiset haasteet suomen kielessä ja L1-kielen vaikutus. Lopullinen katsausaineistoni koostui kahdeksasta artikkelista. S2-oppijoiden morfologisen prosessoinnin tutkimiseen käytettiin behavioraalisia, neurokognitiivisia ja lingvistisiä menetelmiä, joilla analysoitiin sekä S2-oppijoiden kielen reseptiivistä että produktiivista hallintaa. Tulokset osoittivat, että S2-oppijat kykenevät jäsentämään suomen kielen morfologiaa dekomposition kautta, mutta prosessointireitin käynnistymiseen vaikuttavat oppijan suomen kielen taitotaso sekä L1-kielen typologia. Tulokset osoittavat myös, että S2-oppijoilla on haasteita suomen kielen morfosyntaksin ja -fonologian hallinnassa. Morfofonologian haasteet liittyvät erityisesti suomen kielen astevaihteluun, kun taas morfosyntaksin suomen kielen dynaamisuuteen liittyen paikallissijamuotojen valintaan sekä kollokaatioihin. Katsauksessa havaittiin sekä prosessointia edistävää että hidastavaa L1-kielen vaikutusta, ja positiivisen vaikutuksen havaittiin olevan yhteydessä L1- ja L2-kielten typologiseen läheisyyteen. Tutkielmani tulosten perusteella totean, että suomen kielen morfologisten säännönmukaisuuksien hallinta aiheuttaa kokonaisvaltaisesti haastetta S2-oppijoiden suomen kielen omaksumiselle ja morfologiselle prosessoinnille. Tutkimusnäyttö aiheesta on kuitenkin vielä rajallista vähäisen tutkimusmäärän vuoksi, mutta osoittaa jo, että ilmiöön tulisi kiinnittää huomiota suomi toisena kielenä -kielenopetuksessa tehokkaan oppimisen takaamiseksi.