Hyvä erityinen tuki ammatillisissa opinnoissa - Tapaustutkimus erityisestä tuesta eräässä ammattioppilaitoksessa
960.75 KB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tämän pro gradu- tutkielman aiheena oli hyvä erityinen tuki ammatillisissa opinnoissa sekä ennen työelämässä järjestettävää koulutusta. Tutkimuksella etsittiin tuloksia hyvästä erityisestä tuesta, sen kehittämisehdotuksista, haasteista sekä resurssitarpeista. Tutkielman tavoitteena oli lisätä ymmärrystä ilmiöstä sekä tuottaa aiheesta kiinnostuneille opinnäytetyönä tutkittua tietoa. Tutkielmalla pyrittiin edistämään hyvän erityisen tuen ja toimivien menetelmien ymmärtämistä, kehittämistä sekä toteuttamista tasalaatuisesti opiskelijoiden sekä erityistä tukea toteuttavien tueksi. Ilmiötä tarkasteltiin laadullisena tapaustutkimuksena yhden varsinaissuomalaisen oppilaitoksen toimintaympäristöissä ammatillisten erityisopettajien (n=6), opinto-ohjaajan (n=1), ammatillisen ohjaajan (n=1), työpaikkaohjaajan (n=1) ja erityisen tuen tarpeita omaavien opiskelijoiden (n=2) teemahaastatteluilla. Aineistoa kerättiin myös päiväkirjoilla, ammatillisilta erityisopettajilta (n=2), opinto-ohjaajalta (n=1) ja ammatilliselta ohjaajalta (n=1). Aineisto analysoitiin temaattisella analyysillä.
Tutkimus osoitti, että hyvä erityinen tuki on opiskelijan tuntemista sekä tuen tarpeen tunnistamista, suunnittelemista ja tukemista. Tukimuotona on usein yksilöllinen tuki. Hyvään erityiseen tukeen liittyy opiskelijan vahvuuksien hyödyntäminen ja haasteiden tukeminen, kuunteleminen, kannustaminen, rohkaisu sekä opiskelijan omien toiveiden ja tavoitteiden huomiointi, ohjaajan läsnäolo ja tuki kehittyvän ammatillisen itsetunnon ja minäpystyvyyden vahvistamiseen kehitys- ja kasvatuskeskusteluin sekä monitoimijainen yhteistyö. Hyvä erityinen tuki ennen työelämässä järjestettävän koulutuksen alkua sisälsi lisäksi opiskelijan tarpeisiin sopivan hyvän työpaikan etsinnässä tukemista. Hyvällä työpaikalla todettiin olevan merkittävä vaikutus positiivisiin oppimiskokemuksiin, opiskelijan ammatti-identiteetin ja minäpystyvyyden vahvistumiseen sekä lisääntyneeseen motivaatioon opinnoissa. Opiskelijoita tulisi myös osallistaa vahvemmin opintoihinsa ja erityisen tuen toteutumiseen. Oppimista tulisi eriyttää, opetusmuotoja monipuolistaa, ja lisätä digitaalisten apuvälineiden käyttöä sekä yhteisöllistä oppimista oppimisen tukena. Ammatillisten opettajien ja työpaikkaohjaajien erityispedagogista osaamista tulisi lisätä. Tunneälytaitoja tulisi lisätä kouluttamalla henkilöstöä ja kehittämällä koko kouluyhteisön tueksi tunneälyllistä työyhteisöä. Tällä voitaisiin vaikuttaa positiivisesti kehittämisen kohteiksi havaittuihin asenteisiin. Haasteeksi osoittautui erityisen tuen toteuttaminen yksilöllisesti oikea-aikaisesti ja oikea muotoisesti. Oikea-aikainen työelämässä järjestettävän koulutuksen jaksolle ohjaus ja hyvien työpaikkojen vähyys todettiin myös haasteiksi. Resursseiksi tarvitaan riittävästi henkilöstöä, erityispedagogista osaamista, aikaa, tunneäly- ja yhteistyötaitoja, oikeanlaista asennetta, moniammatillisia yhteistyöverkostoja ja verkostojen hyödyntämisen osaamista. Tutkimuksen perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että hyvä erityinen tuki on merkittävä, koko kouluyhteisön ja muiden yhteistyötahojen yhteinen asia, johon voidaan vaikuttaa riittävillä resursseilla, kuten erityispedagogiikan ja tunneälytaitojen koulutuksella sekä avoimilla dialogeilla. Erityisen tuen suunnitelmallisuuteen tulisi kiinnittää myös enemmän huomiota. Tarvitaan yhteisiä sekä koulutusalakohtaisia toimintamalleja, parantamaan erityisen tuen toteutumisen suunnitelmallisuutta ja tasalaatuisuutta.