Sopimussakon merkitys työoikeudessa : kilpailukielto- ja salassapitosopimusten näkökulma

Abstract

Sopimussakko on sopimukseen liitettävä sopimusoikeudellinen tehostekeino, jonka avulla voidaan ennalta määrittää sopimusrikkomuksesta aiheutuvat seuraukset ilman todistustaakkaa. Sopimussakko toimii vahingonkorvausvelvollisuuden korvaavana tai sitä täydentävänä sopimuskeinona. Sopimussakon merkitys korostuu työoikeudellisissa kilpailukielto- ja salassapitosopimuksissa, koska sopimuksella suojattavat intressit ovat aineettomia. Sopimussakko voi olla erillinen sopimus, tai sopimukseen liitettävä sopimusehto. Tutkielmassa hyödynnetään lainopillista tutkimusta. Tutkielmassa selvitetään lisäksi kilpailukieltojen vuoden 2022 lakiuudistuksen vaikutuksia, ja lakiuudistukseen liittyvien tavoitteiden onnistumista täydentäen lainopillista tutkimusta oikeuspoliittisen menetelmän avulla. Tutkielma käsittelee aihetta seuraavien tutkimuskysymysten avulla: 1. Mikä tarkoitus sopimussakolla on työoikeudellisissa kilpailukielto- ja salassapitosopimuksissa 2. Millainen oikeudellinen luonne sopimussakolla on työoikeuden kontekstissa 3. Millaisia rajoituksia lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö asettavat sopimussakon sitovuudelle kilpailukielto- ja salassapitosopimusten yhteydessä 4. Millaisia sopimustyyppejä työoikeudelliset kilpailukielto- ja salassapitosopimukset ovat lainopillisen tarkastelun perusteella, sekä millainen on kilpailukieltojen nykytila. 5. Millaisia ongelmakohtia sopimussakon käyttöön liittyy työoikeudellisissa sopimuksissa Tutkielma vastaa näihin kysymyksiin seuraavasti: 1) Sopimussakko toimii työoikeudellisissa sopimuksissa vahvana tehostekeinona, jonka avulla sopimuksen korvauksen varmistaminen helpottuu tilanteissa, joissa todellisen vahingon näyttäminen on vaikeaa. 2) Sopimussakko toimii vahingonkorvauksen korvaavana seuraamuskeinona, ja se voi olla luonteeltaan rangaistus- tai vahingonkorvausluontoinen. 3) Sopimussakon käyttöä rajoittaa muun muassa pääsopimuksen lainsäädäntö, yleiset sopimusoikeudelliset periaatteet, kohtuullisperiaatteet ja oikeuskäytäntö. 4) Työoikeudelliset kilpailukielto- ja salassapitosopimukset ovat usein työnantajan aineettomia intressejä ja omaisuutta suojaavia sopimuksia. Kilpailukieltosopimuksen säätely on merkittävästi yksityiskohtaisempaa kuin salassapitosopimuksilla, varsinkin vuoden 2022 lakimuutoksen jälkeen. 5) Sopimussakko palvelee lähinnä työnantajan etuja, joten heikomman sopimusosapuolen kannalta sopimussakko voi olla ankara tehostekeino.