Ehdoton haaste: Väylä rodulliseen syrjintään valamiehistövalinnassa Yhdysvalloissa?

Abstract

Tämä kandidaatintutkielma tarkastelee sitä, millä tavoin Yhdysvaltain rikosoikeudellisissa valamiehistövalinnoissa ilmenee rodullista syrjintää ja miten ehdottomat haasteet (engl. peremptory challenges) voivat olla osallisena tähän ilmiöön. Tutkimuksen ensimmäisenä tutkimuskysymyksenä on, ilmeneekö valamiehistöjen koostumuksessa rodullista syrjintää. Toisena tutkimuskysymyksenä on, miten oikeustapaukset, erityisesti Batson vs. Kentucky (1986), ovat rajoittaneet ehdottomien haasteiden käyttöä syrjivällä tavalla. Kolmantena tutkimuskysymyksen avulla analysoidaan, millä tavoin ehdottomia haasteita on edelleen käytetty rodullisten vähemmistöjen poissulkemiseen valamiehistöistä. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii kriittinen rotuteoria, joka tarkastelee rodun ja vallan yhteiskunnallista rakentumista sekä lain roolia rakenteellisen epätasa-arvon ylläpitäjänä. Aineistona käytetään oikeustapauksia, tieteellisiä artikkeleita ja empiirisiä tutkimuksia. Lopullinen aineistoni koostuu seitsemästä tutkimusartikkelista ja kahdesta kirjasta. Tutkimuksen menetelmä perustuu kuvailevaan kirjallisuuskatsaukseen, erityisesti sen integroivaan tyyppiin. Tutkimustulokset osoittavat, että valamiehistöjen koostumuksessa erityisesti mustat ovat edelleen aliedustettuina. Vaikka Batson-ratkaisu loi oikeudellisen kehyksen syrjinnän vastustamiselle, sen käytännön vaikutus on osoittautunut rajalliseksi. Ehdottomia haasteita käytetään mahdollisesti yhä keinona syrjiä vähemmistötaustaisia ehdokkaita, perustellen valinnat näennäisen neutraaleilla syillä. Kriittisen rotuteorian näkökulmasta tämä ilmentää rakenteellisen rasismin jatkuvuutta oikeusjärjestelmässä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että nykyiset oikeudelliset keinot eivät riitä estämään syrjiviä käytäntöjä. Valamiehistövalinnan oikeudenmukaisuuden turvaamiseksi tarvitaan sekä lainsäädännön uudistamista että viranomaisten vahvempaa vastuuta tasa-arvon toteutumisesta.