Oppilaiden minäpystyvyyskokemuksien yhteys nettilukemisen taitojen oppimiseen

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää oppilaiden minäpystyvyyskokemuksien yhteyttä nettilukemisen taitoihin. Lisäksi selvitettiin, miten luetun aiheen vaativuus on yhteydessä oppilaiden tekemien synteesien tuloksiin. Nettilukemisen taidot ovat tärkeitä nykyajan oppilaille, sillä suurin osa saatavilla olevasta tiedosta löytyy internetistä. Tiedon löytäminen ja sen arvioiminen oikeisiin käyttötarkoituksiin on kuitenkin haastava taito, sillä olemassa olevan tiedon määrä internetissä lisääntyy. Tutkimuksessa tarkasteltiin oppilaiden minäpystyvyyden kokemuksia nettilukutaitojen oppimisessa ja niiden välistä yhteyttä. Minäpystyvyyttä tarkastellaan, sillä tutkimuksessa halutaan selvittää, voiko oppilaan minäpystyvyyskokemukset olla yhteydessä oppilaan nettilukutaitoon. Tutkimuksessa selvitettiin, miten oppilaat kokevat omat nettilukutaitonsa eli miten he ymmärtävät ja käsittävät netistä haettua informaatiota. Tutkimusaineiston keruu toteutettiin Fostering Finnish Science Capital – hankkeen toimesta. Tutkimusaineisto koostui oppilaiden täyttämästä kyselylomakkeesta minäpystyvyyteen liittyen. Lisäksi oppilaat tekivät tutkijoiden antamista lähteistä synteesit sateesta tai tuulesta ilmiöinä. Tutkimusaineisto toimitettiin anonyymina. Tutkimuksen otoskoko oli 277, viides- ja kuudesluokkalaista oppilasta. Tutkimusaineiston analyysi toteutettiin kvantitatiivisin menetelmin tilastollisten korrelaatioiden ja ryhmävertailuiden avulla. Tutkimuksessa saatiin selville, että tässä kontekstissa oppilaiden minäpystyvyyskokemuksilla ei ollut merkitsevää yhteyttä synteesien tuloksiin. Minäpystyvyyskokemuksilla ei siis ollut tilastollisesti merkitystä oppilaiden saamiin pisteisiin. Sadeilmiöstä synteesin tehneiden oppilaiden pistekeskiarvo oli parempi, kuin tuuli-ilmiöstä tehneiden oppilaiden. Tutkimuksen tulokset tuovat esille tietoa oppilaiden nettilukutaitoihin liittyvistä taidoista ja asenteista. Luetun aiheen sisällöllä on merkitys oppilaiden tiedon sisäistämiseen ja siitä luodun synteesin laatuun, vaikka minäpystyvyyskokemuksilla ei ole merkittävää yhteyttä siihen.