Luetun ymmärtämisen ja inhibitiokyvyn yhteys lapsilla ja nuorilla
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset14
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli selvittää, kuinka luetun ymmärtäminen ja inhibitiokyky ovat yhteydessä lapsilla ja nuorilla. Tämän lisäksi arvioimme tutkimuksissa käytettyjen tutkimusmenetelmien laatua ja luotettavuutta. Katsauksen tietokantahaku tehtiin PubMed, PsycInfo, PsycArticle ja Linguistics and Language Behavior Abstracts -tietokannoista. Katsaukseen sisällytetyt tutkittavat kuuluivat yleisväestöön ja olivat 8–16-vuotiaita yksikielisiä lapsia ja nuoria. Luetun ymmärtämistä mitattiin erilaisilla tekstityypeillä, kuten tietoteksteillä tai kertomusmuotoisilla teksteillä. Tekstien lukemisen jälkeen tutkittavat vastasivat joko avoimiin- tai monivalintakysymyksiin tai tekivät aukkotehtävän. Lisäksi osa katsauksen tutkimuksista mittasi kirjaimellista luetun ymmärtämistä ja osa päättelykykyä vaativaa luetun ymmärtämistä. Mittarit erosivat toisistaan myös normituksen ja tekstin pituuden osalta. Inhibitiota mitattiin pääosin Stroop-testillä tai sen muunnoksella. Muita aineistossa esiintyviä inhibition mittareita olivat Hayling-testi, Simon Task ja aistihavaintojen inhiboinnin tehtävä.
Katsauksen tulokset olivat ristiriitaisia eikä selkeää yhteyttä luetun ymmärtämisen ja inhibitiokyvyn väliltä löytynyt. Tutkimukset kuitenkin käyttivät toisistaan poikkeavia mittareita ja vaihtelevaa terminologiaa erityisesti inhibition osa-alueiden suhteen, minkä vuoksi tutkimukset eivät olleet täysin vertailukelpoisia keskenään. Lisäksi kaikki katsauksen tutkimukset olivat korrelaatiotutkimuksia, joista ei ole mahdollista osoittaa luotettavasti kausaalisuhteita. Yksittäisistä tutkimuksista oli kuitenkin havaittavissa, että kognitiivisesti kuormittavampi luetun ymmärtämisen tehtävä, avoimet kysymykset tai inhibition mittarin kielellisyys saattoi lisätä havaittua inhibitiokyvyn vaikutusta luetun ymmärtämiseen. Muutamat tutkimukset esittivät myös mahdollisuuden, että työmuistilla voisi olla vaikutusta havaittuun inhibitiokyvyn ja luetun ymmärtämisen väliseen yhteyteen.