Euroopan parlamentti ja tasa-arvopolitiikan monet kasvot : Keskustelut sukupuolten tasa-arvosta Euroopan parlamentin täysistunnoissa 2009—2012
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset609
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassa käsitellään Euroopan parlamentin täysistuntokeskusteluja
vuosilta 2009—2012 ja niissä esiin nousseita sukupuolten tasa-arvon teemoja.
Tutkimuksessa tarkastellaan meppien suhtautumista EU:n tasa-arvopolitiikkaan ja sen
vastuunjakoihin, mielipiteitä parhaista keinoista edistää sukupuolten tasa-arvoa sekä
meppien sukupuolten tasa-arvolle antamia merkityksiä. Keskeisenä elementtinä
tutkimuksessa on EP:n kompleksisuus ja se, miten meppien poliittinen ja ideologinen
tausta sekä kansallisuus vaikuttavat näkemyksiin sukupuolten tasa-arvosta.
Tutkimusaineistona on käytetty EP:n sähköisestä arkistosta löytyviä englanniksi
käännettyjä täysistuntopöytäkirjoja. Primaariaineisto koostuu hakusanojen avulla
kerätyistä pöytäkirjoista, joissa käsitellään sukupuolten tasa-arvoa. Aineiston
temaattisessa jäsentelyssä on käytetty NVivo 12 -ohjelmaa, ja tutkimusaineiston
analysointiin sovellettiin kriittistä sisältöanalyysia ja diskurssianalyysia.
Mepit pitivät yleisesti sukupuolten tasa-arvon periaatteeseen sitoutumista tärkeänä ja sitä
korostettiin, että kyseessä on EU:n perustavanlaatuinen arvo. Unionilta toivottiin
arvojensa mukaista vahvaa toimintaa ja arvojohtajuutta, toisaalta eurokriittinen puoli
vastusti lujasti tasa-arvopolitiikkaa tehtävän jäsenmaita sitovilla toimenpiteillä.
Mahdollisuuksien tasa-arvo oli enemmän oikeistolaidan tasa-arvokäsitys, lopputulosten
tasa-arvonäkökulma sai laajalti kannatusta.
Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisperiaate oli mepeille selkeästi vähemmän
ristiriitainen sukupuolten tasa-arvon edistämisen keino kuin positiivisten erityistoimien,
kuten kiintiöiden käyttäminen. EU:n perinteiset tasa-arvopolitiikan alat, kuten työelämän
tasa-arvo ja samapalkkaisuusperiaate olivat vähemmän ristiriitaisia teemoja kuin EU:n
valtaoikeuksien ulkopuolelle jäävät vanhempainvapaat tai seksuaali- ja
lisääntymisterveyskysymykset. Keskustelussa naisiin kohdistuvasta väkivallasta
kulttuurivaikutukset nousivat keskeiseksi teemaksi.
Meppien poliittinen suuntautuminen, ideologia ja arvomaailma vaikuttivat meppien
mielipiteisiin tai käsityksiin sukupuolten tasa-arvosta. Vasemmisto-oikeisto-ulottuvuus
näkyi täysistunnossa, mutta sen mukaisia selkeitä linjoja oli vaikea havaita tasaarvokysymyksistä. EP:n poliittisten ryhmien sisällä oli ristiriitoja ja ryhmäkurista
poikkeaminen oli yleistä, eli mepin oma arvomaailma tai ideologia saattoi ajaa ryhmän
kannan ohi. Lisäksi meppien kansallisuus ja kotimaan edustama linja johonkin tasaarvokysymykseen tai tasa-arvopolitiikan perinne näkyivät EP:n täysistunnoissa.