Kumppanien määrän ja monisuhteiden ylläpitostrategioiden yhteys seksuaaliseen toimintakykyyn
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset19
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Eettinen monisuhteisuus viittaa suhteisiin, joissa kumppani(t) antavat suostumuksensa romanttisiin ja/tai seksuaalisiin suhteisiin muiden kanssa. Eettisen monisuhteisuuden tutkimus on lisääntynyt viime vuosina, mutta kuitenkin monisuhteiden ylläpitostrategioiden tutkimus on vasta alussa. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, onko romanttisten ja/tai seksuaalisten kumppanien määrällä yhteyttä miesten ja naisten seksuaaliseen toimintakykyyn ensisijaisen kumppanin kanssa. Lisäksi tutkittiin, onko tavoilla, joilla monisuhteiset ylläpitävät intiimisuhteitaan eli monisuhteiden ylläpitostrategioilla ensisijaisen kumppanin kanssa yhteyttä miesten ja naisten seksuaaliseen toimintakykyyn samaisen kumppanin kanssa. Lopuksi tarkasteltiin kumppanien määrän ja monisuhteiden ylläpitostrategioiden yhdysvaikutusta seksuaaliseen toimintakykyyn. Hypoteesina oli, että vaikka kumppanien määrällä ei ole suoraan merkitsevää yhteyttä seksuaaliseen toimintakykyyn, monisuhteiden ylläpitostrategiat voivat olla yhteydessä seksuaaliseen toimintakykyyn, sekä säädellä kumppanien määrän ja seksuaalisen toimintakyvyn yhteyttä.
Tutkimusaineisto kerättiin osana Suomen Multiple Relationships Maintenance Scale -tutkimushanketta. Tutkittavat (N = 363) rekrytoitiin enimmäkseen sosiaalisen median kautta ja suomenkielisestä aineistosta vastaavan tutkijan verkostojen kautta. Kumppanien määrä oli itseraportoitu, monisuhteiden ylläpitostrategioita mitattiin Multiple Relationships Maintenance Scale -kyselylomakkeella. Naisten seksuaalista toimintakykyä mitattiin Female Sexual Function Index -kyselylomakkeella ja miesten seksuaalista toimintakykyä mitattiin Male Sexual Health Questionnaire -kyselylomakkeella. Tutkimuskysymyksiin pyrittiin vastaamaan lineaaristen regressiomallien avulla, joissa kahden ja kolmen tai useamman kumppanin ryhmää verrattiin yhden kumppanin ryhmään. Taustamuuttujana oli ikä.
Kumppanien määrällä oli merkitsevä yhteys vain muutamassa seksuaalisen toimintakyvyn osa-alueessa miehillä ja naisilla. Naisilla myötäilo oli yhteydessä heikompaan seksuaaliseen toimintakykyyn (halu, kiihottuneisuus, kostuneisuus, tyytyväisyys, yhteispisteet). Korkeampaan seksuaaliseen toimintakykyyn naisilla olivat yhteydessä parin jaettu seksuaalisuus (halu, kiihottuneisuus, kostuneisuus, orgasmi, tyytyväisyys, yhteispisteet) ja kumppanien hierarkia (halu, kiihottuneisuus, kostuneisuus, tyytyväisyys, yhteispisteet). Miehillä strategioista mustasukkaisuuden säätely oli yhteydessä korkeampiin pisteisiin ejakulaatiossa, tyytyväisyydessä ja kokonaispisteissä. Lastenhoito oli yhteydessä matalampiin pisteisiin tyytyväisyydessä. Ilmoitus viehätyksestä oli yhteydessä matalampiin kokonaispisteisiin. Merkitseviä moderoijia naisilla ja miehillä olivat parin jaettu seksuaalisuus, resurssien jako ja avoimuus viehätyksestä. Naisilla mustasukkaisuuden säätely oli myös merkitsevä ja miehillä kumppanien hierarkia sekä seksuaaliterveydestä huolehtiminen olivat merkitseviä.
Aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta, sillä monisuhteiset kohtaavat paljon ennakkoluuloja suhteisiin ja terveyteensä liittyen. Monisuhteisten intiimisuhteista tuleekin saada lisää tietoa, jolloin ammattilaiset pystyvät kohtaamaan ja auttamaan monisuhteisten intiimisuhteiden ongelmien kanssa.